Turkkilaismedia: Turkki perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa

Turkin presidentti sanoi maanantaina, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tiistaina Helsingissä.

24.1. 8:33 | Päivitetty 24.1. 17:41

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) uskoo, ettei Turkki hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä ennen maan toukokuisia vaaleja. Syynä ovat Ruotsissa järjestetyt, Turkkia suututtaneet mielenosoitukset, joissa muun muassa poltettiin Koraani.

Suomen ja Ruotsin Natoon pääsy on enää Turkin ja Unkarin ratifioinnista kiinni.

”Tähän slottiin, aikaan, joka olisi ollut ennen Turkin vaaleja, tähän tätä on vaikeaa saada istutetuksi”, Haavisto sanoi HS:n haastattelussa tiistaina. Turkissa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit 14. toukokuuta.

Haavisto arvioi myös, että Turkin, Suomen ja Ruotsin kolmikantaisiin neuvotteluihin todennäköisesti tulee nyt muutaman viikon tauko.

”Uskon ja toivon, että sitten palataan taas normaaliin neuvotteluprosessiin.”

Tiistaina turkkilaiset tiedotusvälineet kertoivat, että Turkki on perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa maiden Nato-jäsenyyksien ratifioimisesta.

Maiden oli määrä jatkaa kolmenvälisiä neuvottelujaan helmikuussa. Ruotsi on pitänyt suurlähetystönsä Ankarassa suljettuna sekä eilen että tänään vastamielenosoitusten johdosta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi maanantaina, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle.

”Ne, jotka sallivat tällaisen jumalanpilkan suurlähetystömme edessä, eivät voi enää odottaa tukeamme Nato-jäsenyydelleen”, Erdoğan sanoi.

Lauantaina Tukholmassa järjestetyssä mielenosoituksessa islamia vastustava tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön ulkopuolella. Aiemmin kurdiaktivistit roikottivat Erdoğania esittävää nukkea jaloista kaupungintalon edustalla Tukholmassa.

Lue lisää: Ruotsin ja Turkin välit äityivät uuteen kriisiin – Nato-palapelissä se lienee silti vain yksi pala

Haavistolta kysyttiin Ylen aamun haastattelussa, onko Suomen edelleen järkevää pyrkiä etenemään Nato-hakemuksessaan samaa tahtia Ruotsin kanssa.

Haavisto sanoi, että samantahtisuus on ”molempien maiden turvallisuutta ajatellen ehdottomasti ykkösvaihtoehto”. Haavisto kuitenkin lisäsi, että samalla täytyy arvioida, onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikaväillä estäisi Ruotsin Nato-hakemuksen etenemisen.

Lausunto nousi isoksi uutiseksi Ruotsissa. Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kommentoi kirjallisesti HS:lle Ruotsin olevan yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä Haavisto tarkoitti. Tähän asti Suomen virallinen linja on ollut, että Suomi ja Ruotsi hakeutuvat Natoon yhtä aikaa.

Lue lisää: Haaviston Nato-kommentit nousivat isoksi uutiseksi Ruotsissa

Tiistaina aamupäivällä Haavisto täsmensi, että Suomen linjaus ei ole muuttunut.

”Ehkä itsekin olin vähän epätarkka siinä aamulla. Tämä kokonaisuus on edelleen tietysti täysin sama. On haettu yhtä aikaa Ruotsin kanssa ja pyritään siihen, että meidän prosessimme menevät samantahtisesti”, Haavisto sanoi HS:lle.

Haavisto sanoo tarkoittaneensa lausunnollaan sellaista tilannetta, jos Ruotsin jäsenyys ei etenisi lainkaan.

”Jätetään se spekulaatio tässä tilanteessa, kun molempien anomukset ovat sisällä.”

Haaviston mielestä Suomen kohtalon sitominen Ruotsiin ei ole ollut virhe. Hän sanoo, että prosessi on lähentänyt myös Suomen ja Ruotsin keskinäisiä välejä.

Myös eduskunnassa myöhemmin pitämässään tiedotustilaisuudessa Haavisto vakuutti Suomen pitävän edelleen erittäin tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi pääsevät yhtä aikaa Naton jäseniksi.

”Suomen linja ei ole muuttunut”, hän sanoi.

Hän kertoi puhuneensa tiistaina myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Tämänkin viesti oli ollut, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys on yhä myös Naton ehdoton prioriteetti.

Saman viestin Haavisto kertoi saaneensa, kun hän ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström tapasivat Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin joulukuussa Washingtonissa.

Haavisto kertoi HS:lle puhuneensa maanantaina puhelimitse Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa.

”Tietysti siinä puhelussa myös se mielipaha ja järkytys näistä uskontoon kohdistuvista protesteista näkyi ja tuntui. Kyllä tämä on Turkissa vaikuttanut.”

Haavisto arvioi, että Tukholman mielenosoitusten kaltaiset tapahtumat vaikuttavat Turkissa vaalien alla tunnelmiin, vaalikeskusteluihin ja reaktioihin.

Tiedotustilaisuudessa hän kuvasi tilannetta vaikeaksi Suomelle ja Ruotsille. Ne noudattavat omaa lainsäädäntöään, mitä tulee sananvapauteen ja mielenosoituksiin, mutta se mahdollistaa Haaviston mukaan erilaiset ”provokaatiot”.

”Jokainen haluaa 15 minuuttia julkisuutta, ja jos sen saa Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä terrorisoimalla, sitä voi joku yrittää”, hän sanoi.

”Olemme heikoilla sen suhteen, että erilaisia provokaatioita voi tulla, kun tilanne pitkittyy. Joillain toimijoilla voi olla myös tarkoituksena, että keitetään tätä soppaa”, hän sanoi.

HS kysyi Haavistolta haastattelussa, kuinka todennäköistä on, että Erdoğan ylipäätään millään aikataululla suostuu ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden.

”Tietysti juuri nyt näinä päivinä, ennen kuin pöly laskeutuu, on aikataulusta vaikeaa sanoa mitään. Mutta olen ollut luottavainen siihen, että iso kuva Naton laajenemisesta on se, joka kuitenkin koko Natossa painaa.”

Suomessa on korostettu kärsivällisyyttä ja rauhassa odottamista, mutta se ei selvästi ole auttanut, sillä Nato-jäsenyyden toteutuminen ei ole edennyt. Mitä Suomi aikoo nyt tehdä?

”Diplomatian puolella tapahtuu koko ajan. Olen hyvin säännöllisesti käynyt keskusteluja ulkoministerin kanssa. Vaikka näitä kolmikantatapaamisia on ollut vasta kaksi ja kolmatta suunnitellaan, ne ovat tietysti poikineet esimerkiksi näitä viranomaisyhteyksiä”, Haavisto sanoo.

Haavisto korostaa, että esimerkiksi oikeusministeriön henkilökuntaa on vieraillut Turkissa. Hänen käsityksensä mukaan virkamiestason tapaamiset ovat olleet ”hyvähenkisiä.” Lisäksi Haavisto nostaa esiin, että Ruotsi on muuttanut terrorismilainsäädäntöään.

”Tässä on koko ajan tapahtumassa kuitenkin näitä asioita, joita siinä kolmikantasopimuksessa kesällä sovittiin.”

Kuinka luotettava liittolainen Turkki ylipäätään on, kun sen käsitys demokratiasta ja sananvapaudesta on näin erilainen?

”Tietysti Nato on iso koalitio, ja monenlaisia maita on tässä kehityksessä nähty. Mutta sitten, kun kysytään sitä perustavanlaatuista kysymystä, että onko Turkki esimerkiksi tukenut Ukrainaa ja ollut mukana siinä koalitiossa, niin Turkki on kuitenkin siinä tehnyt oman osuutensa.”

Haavisto viittaa myös Turkin sijaintiin Mustanmeren rannalla.

”Kun Natossa näitä asioita punnitaan, se on minusta aivan selvää, että Turkki on ja pysyy Natossa, monista näistä syistä sitten geopolitiikan vuoksi ja sen liittolaisuussuhteen vuoksi, joka on pitkä Naton kanssa.”

Oikaisu 24.1. kello 09.47: Uutisessa kerrottiin aiemmin, että Haavisto olisi sanonut myös Reutersille, että Nato-hakemus voisi edetä ilman Ruotsia. Haavisto sanoi näin vain Ylelle.

Muokkaus 24.1. kello 14.36 Poistettu otsikosta ja jutusta maininta, että Haavisto olisi vetänyt pois sanojaan. Täsmennetty, mitä hän sanoi Ylelle.

HS seurasi Haaviston tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat