Vääntö valtiontuista kiihtyy – Suomi ei kannata tukien vapaata kylvämistä eikä uutta tuki­rahastoa

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan tukisääntöjä voi yksin­kertaistaa. Uuden rahaston sijaan jo olemassa olevat rahoitusvälineet pitäisi ottaa täys­käyttöön.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd).

24.1. 17:12

Bryssel

Suomi kannattaa EU:n valtiontukisääntöjen yksinkertaistamista muun muassa niin, että kaikkia tukia ei tarvitsisi ennalta hyväksyttää EU-komissiolla.

Sen sijaan Suomi ei kannata valtiontukisääntöjen höllentämistä tai siirtämistä sivuun kokonaan, eikä Suomi myöskään ole innostunut uusista ”fiskaalisista välineistä” eli esimerkiksi rahastosta, joka antaisi tukea investointeihin.

Siinä tiivistetysti vastaukset, joita Suomen hallitus on sorvannut kilpailuasioista vastaavan EU-komissaarin ja komission varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin kaikille jäsenmaille lähettämään kirjeeseen. Vastausaika päättyy keskiviikkona.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) oli tiistaina Brysselissä tapaamassa komissaareja, muun muassa Vestageria. Tarkoituksena oli tuoda Suomen näkemyksiä suoraan komission tietoon kirjeenvaihdon lisäksi.

EU:ssa keskustelu valtiontuista ja uudesta ”suvereniteettirahastosta” käy kuumana Yhdysvaltain uuden ilmastolainsäädännön IRA:n takia.

Lue lisää: EU ja Yhdysvallat ovat kauppasodan partaalla, ja se uhkaa Suomen asemaa

IRA sisältää kaikkiaan 369 miljardin euron edestä toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.

Euroopassa Yhdysvaltain intoa panostaa vihreään siirtymään on kiitelty, mutta samalla on kauhisteltu suurvallan sumeilematonta tapaa vetää voimakkaasti kotiinpäin. IRA sisältää muun muassa tuen sähköauton ostajalle, jos ostettava auto on koottu Pohjois-Amerikan maaperällä pääosin Pohjois-Amerikassa tuotetuista osista.

EU:n suuret autovalmistajamaat, erityisesti Ranska, ovat olleet huolissaan lain­säädännön vaikutuksista Euroopan kilpailukykyyn. IRA:n arvioidaan imevän Yhdysvaltoihin teollisia investointeja, jos Eurooppa ei keksi sille vastavetoa.

Tästä huolesta syntyi Vestagerin kirje jäsenmaille. Muun muassa Politico-verkkolehti on julkaissut kirjeen.

Vestagerin mukaan komissiolla on kolme painopistettä: se haluaa osaltaan kiihdyttää vihreää siirtymää jäsenmaissa, raivata esteitä EU:n sisämarkkinoilta ja auttaa jäsen­maita antamaan ”nopeaa ja tarkasti kohdennettua” tukea tärkeimmille liiketoiminta­sektoreilleen.

Sen takia EU haluaa Vestagerin mukaan remontoida valtiontukisäännöstöään.

Komissio ymmärtää Vestagerin mukaan myös sen, ettei kaikilla jäsenmailla ole taloudellisia mahdollisuuksia valtiontukeen. Siksi komissio haluaa kanavoida lisärahaa RepowerEU-suunnitelman kautta ”sekä perustaa yhteisen eurooppalaisen rahaston” tukemaan jäsenmaita reilulla ja tasa-arvoisella tavalla.

RepowerEU:n avulla on tarkoitus vähentää riippuvuutta fossiilisesta, etenkin Venäjältä tulleesta energiasta.

Tuppuraisen mukaan Suomi ei halua, että valtiontukia käytettäisiin yleisesti tukemaan yritysten investointeja. Vihreän siirtymän tuet Suomi on valmis hyväksymään.

Tuppuraisen mukaan Suomi ei kannata erillistä uutta rahastoa myöskään siksi, että EU:lla on jo ennestään useita rahoitusvälineitä, joita ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Tällainen on esimerkiksi pandemian jälkeen sovittu 750 miljardin euron elpymis- ja palautumistukiväline, jonka tuista osa on vielä sopimatta ja jonka lainaosuutta ei ole käytetty kovinkaan paljon.

Lisämahdollisuuksia tulee myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta JTF:stä, Horizon EU:sta ja Euroopan investointipankin rahoitusvälineistä.

EU:n vastaus Yhdysvaltain ilmastopakettiin on esillä seuraavassa EU-huippu­kokouksessa helmikuussa.

EU:n toiveena on edelleen, että kahdenväliset neuvottelut Yhdysvaltain kanssa muuttaisivat IRA:n tulkintaa eurooppalaisten hyväksi, vaikka Yhdysvallat ei itse lainsäädäntöä enää muuttaisikaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat