Eduskunta lykkäsi hoitaja­mitoitusta – se ei auta mitään, sanovat työnantajat

Eduskunta hyväksyi tänään hoitajamitoituksen kiristyksen lykkäämisen. Hoiva-alalla vaaditaan sääntelyn purkua. ”Valtaosa päivästä on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia”, sanoo työnantajien edustaja.

Hoitajamitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa kiristyy tänä vuonna kahteen kertaan.

25.1. 17:22

Eduskunta päätti keskiviikkona lykätä hoitajamitoituksen kiristämistä kahdeksalla kuukaudella. Hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, kuinka monta hoitajaa vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa täytyy olla paikalla yhtä vanhusta kohden.

Tämänhetkinen mitoitus on kuusi hoitajaa kymmentä asukasta kohden. Mitoitus kiristyy 13 hoitajaan 20 asukasta huhtikuun alussa ja 14 hoitajaan 20 asukasta kohti joulukuun alusta alkaen.

Alun perin mitoituksen piti kiristyä 14 hoitajaan jo keväällä. Hallitus päätti kuitenkin porrastaa kiristystä hoitajapulan takia.

Hoitajamitoituksesta keskusteltiin laajasti neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla, ja se oli yksi pääministeripuolue Sdp:n keskeisimmistä vaalilupauksista.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajan mukaan Sanna Svahnin lykkäys ei ratkaise hoitajapulaa millään tapaa.

”Ei niitä työntekijöitä tule tässä ajassa yhtään enempää”, Svahn.

Länsi-Uudeltamaalta puuttuu tällä hetkellä omasta henkilöstöstä 70 hoitajaa. Yrityksiltä, joilta hyvinvointialue ostaa sote-palveluja, puuttuu 130 hoitajaa.

Hoitajien määrä ei ole lisääntymässä, päinvastoin, Svahn sanoo. Vanhuksia on jatkuvasti lisää, ja samaan aikaan myös hoitajia eläköityy paljon.

”Henkilöstön määrä vähenee entisestään suhteessa palveluntarpeeseen. Tehostettua palveluasumista pitäisi kehittää teknologiaa hyödyntämällä, mutta tällainen kehittäminen on pysähdyksissä, koska henkilöstöresurssi on määritelty näin tarkkaan.”

Sanna Svahn

Svahnin mukaan sääntelyä pitäisi purkaa, jotta työntekijät riittäisivät. Vanhustenhoivassa ei hänen mukaansa tarvitsisi olla mitoituksen sääntelemää määrää lähihoitajia ja sairaanhoitajia, vaan muita ammattiryhmiä pitäisi pystyä käyttämään enemmän.

”Jos verrataan omaishoitajaa, niin kyllähän hänkin pystyy hoitamaan ilman koulutusta. Miksi asumispalvelussa pitää olla huippuammattilainen tekemässä ihan samaa työtä?”

Hoitajamitoituksen kiristyminen entisestään tarkoittaa Svahnin mukaan sitä, että hoitajia joudutaan siirtämään ympärivuorokautiseen palveluasumiseen muualta. Tämä tarkoittaa muiden sote-palvelujen ruuhkautumista. Jos moni ihminen ei saa tarpeeksi ajoissa apua vaivoihinsa, näkyy sote-järjestelmän ruuhkautuminen lopulta esimerkiksi päivystyksien jonoina.

”Tämä on poliittinen arvovalinta siitä, että halutaan että osaava henkilökunta on näissä yksiköissä [ympärivuorokautisessa palveluasumisessa], ja silloin se on jostain muualta pois.”

Lue lisää: Enää ei voi luottaa siihen, että viimeistään päivystyksestä saa hoitoa – ja juuri­syy on sanassa viimeistään

Yksityisten sote-yritysten puolella ajatellaan samoin. Hyvinvointiala Hali ry:n hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen sanoo, että työvoimatilanne vaatii sääntelyn purkamista. Hali ry on työnantajajärjestö, joka edustaa yksityisiä sote-alan yrityksiä.

Suurin osa ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevistä ihmisistä on lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Laki kuitenkin sallii, että ”välitöntä asiakastyötä” voivat tehdä myös muunlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä. Laissa luetellaan 13 eri ammattiryhmää, joihin lukeutuvat esimerkiksi kodinhoitajat, hoiva-avustajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat sekä ”soveltuvan opistoasteisen tutkinnon” suorittaneet työntekijät.

Laitisen mukaan näitä muita ammattiryhmiä pitäisi saada käyttää huomattavasti nykyistä enemmän.

”Silloin, kun henkilöstömitoitus tuli ja nämä henkilöstöluokat määriteltiin, oli olettamus se, että niitä saadaan myös käyttää. On tullut yllätyksenä, että se on niinkin tarkkaan rajattu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön.”

Laitisen mukaan aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira edellyttävät hoivapaikoilta nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Vaatimus ei ole työtehtävien näkökulmasta perusteltu, Laitinen sanoo.

”Valtaosa päivästä on esimerkiksi vanhusten kanssa keskustelua, kahvin juontia ja ruokailun kanssa avustamista. Ihan varmasti riittäisi, että työntekijöistä nykyistä pienempi suhde olisi lähihoitajia tai sairaanhoitajia.”

Laitinen sanoo, että alalla toivotaan Valviralta uutta ohjetta hoiva-avustajien käytöstä.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat