Tutkija: Marinin ja Niinistön tyylierot voivat selittää sitä, miksi Niinistö lähti Ukrainaan myöhemmin

Tutkija Matti Pesu uskoo, että Leopard-panssarivaunuja tullaan lopulta lähettämään, vaikka Niinistön Kiovan-kommentit olivat toppuuttelevia.

24.1. 17:25

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Ukrainaan osuu sodan kannalta merkittävään ajankohtaan, toteaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.

Länsimaat ovat juuri julkistaneet merkittävää uutta aseapua, ja saksalaisten Leopard-panssarivaunujen lähettämisestä keskustellaan.

”Kun ottaa huomioon Suomen tukipaketin ja tämän vierailun, niin kokonaisuudessaan tästä tulee vahva tuen signaali”, Pesu sanoo.

Suomi julkisti perjantaina tukevansa Ukrainan sotaponnistuksia uudella 400 miljoonan euron tukipaketilla, jota luonnehdittiin historiallisen suureksi.

Lue lisää: Suomi lähettää Ukrainaan historiallisen suuren aseapupaketin – Apuun liittyy uusi yhteistyö Ruotsin kanssa

Samaan aikaan tietoisuus kevään lähestymisestä lisää painetta auttaa Ukrainaa entistäkin enemmän, Pesu arvioi. Keväällä Ukrainalla olisi mahdollisuus vallata takaisin menettämiään alueita. Aseavun laatu vaikuttaa siihen, kuinka paljon sotilaita Ukraina hyökkäyksissä menettää.

Tämän keskustelun ytimessä ovat Leopard-panssarivaunut, joita Ukraina Suomeltakin toivoo.

Presidentit Sauli Niinistö ja Volodomyr Zelenskyi Kiovassa tiistaina.

Presidentti Niinistö muistutti tiistaina Kiovassa, että Suomi on Leopard-maista se, jolla on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa eikä vielä Nato-jäsenyyttä. Suomi pohtii siis asiassa paljon myös omaa turvallisuuttaan.

Pesu ei tulkinnut toppuuttelua tyrmäykseksi.

”Enemmänkin se oli odotusten hallintaa”, hän sanoo.

”Uskon, että lopulta niitä Leopardejakin kyllä lähetetään.”

Lue lisää: Leopardit esillä Niinistön ja Zelenskyin keskusteluissa – katso koko tiedotus­tilaisuus tallenteena

Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa sodan aikana useaan otteeseen. Tiistain vierailu on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun presidentit tapaavat sodan aikana kasvokkain.

Verrattuna moniin muihin Euroopan valtionpäihin Niinistön vierailu tapahtui myöhään.

Ensimmäisinä Ukrainaan ehtivät sodan alettua jo viime vuoden maaliskuussa Tšekin, Slovenian ja Puolan pääministerit. Huhtikuussa Ukrainaan matkasivat Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan presidentit ja Tanskan pääministeri.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) vieraili sodan tapahtumapaikoilla ja Zelenskyin luona toukokuun lopussa.

Kesällä vierailunsa tekivät muun muassa Ruotsin, Norjan ja Italian pääministerit, Ranskan presidentti ja Saksan liittokansleri.

Sanna Marin tapasi Volodymyr Zelenskyin Kiovassa toukokuun lopussa.

Lue lisää: Niinistö tutustui sodan tuhoihin Butšassa ja Borodjankassa

Suomen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Pesu ei kuitenkaan vetäisi liikaa johtopäätöksiä siitä, että Niinistö vieraili Ukrainassa myöhemmin kuin Marin ja jotkin eurooppalaiset kollegansa.

”Vaikea spekuloida, miksi vasta nyt”, hän sanoo. ”Kokeeko Niinistö, että juuri nyt tukea tarvittiin kahta vahvemmin?”

Pesu tulkitsee, että Niinistö on ollut kotimaan turvallisuuspoliittisessa keskustelussa näkyvä hahmo, mutta kansainvälisesti Marin on saanut Ukrainassa käytävään sotaan liittyen enemmän huomiota.

”Suomen ulkopoliittisessa johdossa on ollut selvä ja vahva tuki Ukrainalle, mutta tyylieroa on näkynyt. Marinilla on ollut hyvin suoraviivainen tyyli ja ehkä se [varhaisempi vierailu] sopi siihen”, Pesu sanoo.

Tutkija huomauttaa, että Niinistön Ukrainan-vierailun jouduttamiseen ei ole esiintynyt painetta sen paremmin kotimaasta kuin kansainvälisestikään.

”Enemmän huomio on ollut konkreettisessa tuessa eli rautapuolella.”

Pesun mukaan on selvää, että presidentti ja pääministeri ovat koordinoineet vierailunsa.

”Eivät nämä kummallekaan yllätyksenä tule.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat