Valtio on käyttämässä kahteen pandaan enemmän rahaa kuin saimaan­norpan ja naalin suojeluun

Valtiovarainministeriö esitti Ähtärin pandoille viiden miljoonan euron tukea. Sillä rahalla suojelisi pitkään Suomen ikonisimpia uhanalaisia lajeja.

Naali ja saimaannorppa ovat ovat Suomen luontoon kuuluvia eläimiä, pandat ovat lainassa Kiinasta.

25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 7:05

Suomen valtio on käyttämässä kahteen Kiinan omistamaan pandaan enemmän rahaa kuin kahden ehkä tunnetuimman uhanalaisen lajinsa suojeluun.

HS:n kokoamien tietojen mukaan Ähtärin pandoille esitettävä viiden miljoonan euron tuki ylittää suuruudeltaan rahan, jota valtio käyttää saimaannorpan ja naalin pelastamiseen.

”Onnittelut pandoille”, kommentoi uutista luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallitukselta, jonka vastuulla on Suomen pesimälajistosta 1990-luvulla kadonneen naalin palauttaminen Suomeen.

Viime kesänä pitkäjänteinen työ tuotti tulosta, kun naalin pesintä Suomessa jälleen varmistui.

Mitä ajatuksia pandoille kaavailtu potti herättää?

”Onhan se... Siinä näkyy, mitä arvostetaan ja mitä ei.”

Tiistaina uutisoitiin, että valtiovarainministeriö on esittänyt ensimmäiseen lisätalousarvioon viiden miljoonan euron tukea Ähtärin eläinpuistolle, jotta tämä ei joutuisi luopumaan kalliista pandoistaan.

Valtiovarainministeriötä johtaa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Keskustan puolustusministeri Mikko Savola puolestaan on ähtäriläinen maatalousyrittäjä, joka on ollut pitkään yksi pandaprojektin puuhamiehistä.

Lue lisää: Valtiovarain­ministeriö esittää Ähtärin pandoille viittä miljoonaa, hallituksessa ihmetellään

Ylen mukaan raha käytettäisiin Ähtärin pandatoiminnan muuttamiseen säätiöksi. Uutisoinnista ei selvinnyt, kuinka monelle vuodelle tuki jakautuu.

Pandat ovat Kiinalta lainassa 15 vuoden sopimuksella, josta on kymmenen vuotta jäljellä. Yksin pandojen syömä bambu maksaa eläintarhalle yli 200 000 euroa vuodessa, ja eläinpuisto on ollut niiden kulujen kanssa vaikeuksissa.

Lisätalousarvioon suunniteltua viittä miljoonaa euroa voi ajatella kertaluontoisena maksuna eikä pidemmälle ajalle jakautuvana tukena, sillä valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön mukaan se kuluisi pitkälti eläintarhan jo syntyneiden velkojen kuittaamiseen.

Pandoja on kaksi, Pyry ja Lumi. Ne on yritetty saada lisääntymään keskenään, toistaiseksi ilman menestystä.

Viisi miljoonaa euroa on suuri raha, kun sitä suhteutetaan Suomen luonnonsuojelun määrärahoihin.

HS kysyi vertailun vuoksi karkeata arviota naalin ja saimaannorpan suojeluun käytettävistä varoista. Naalin kanssa jäädään kauas pandasummista.

”Jos lasketaan ihan kaikki, meidän palkat ja muut, niin ei se vuodessa yli sadan­tuhannen euron mene, vaikka miten yrittäisi laskea”, Ollila sanoo. Tästä rahasta valtaosa on viime vuosina saatu EU:lta.

Naalin suojelua tehdään pohjoisimmassa Suomessa muun muassa pitämällä yllä ruokinta-automaatteja, metsästämällä kettuja naalin potentiaalisilta pesimäpaikoilta ja keräämällä tietoja naalien liikkeistä.

Myös yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on tärkeää.

Pesäpaikkojen tarkkailua tehdään pitkälti myös vapaaehtoisten avulla. Tarkkailun vuoksi nyt tiedetään, että kesällä Suomessa syntyneet kolme naalinpentua selvisivät ainakin pesältä eteenpäin.

Ollilan mukaan rahoituksessa tärkeintä olisi pitkäjänteisyys.

”Emme me viittä miljoonaa tarvitse, paljon pienemmätkin summat riittävät, kunhan siitä rahasta ei tarvitse joka vuosi erikseen hermoilla.”

Naali on Pohjoismaissa todella harvalukuinen ja Suomen tunturiluontoon kuuluva odotettu palaaja, mutta maailmanlaajuisesti se ei ole uhanalainen. Saimaannorppa sen sijaan on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei voida suojella kuin Suomessa.

Sen suojeluun käytettävistä rahoista arvion esittää Metsähallituksen projektipäällikkö Jari Ilmonen. Saimaannorpan suojelu työllistää täysipäiväisesti kaksi ihmistä, ja lisäksi rahaa käytetään joskus myös suojelulle tärkeiden alueiden hankintoihin.

Työ pitää sisällään esimerkiksi paikallisten asukkaiden osallistamista, kuolleiden norppien toimittamista tutkimuksiin, strategiatyötä, verkkokieltojen valvomista ja keväistä pesäkinosten kolaamista.

”Ei se kokonaissumma silti millään ylitä puolta miljoonaa vuodessa”, Ilmonen arvioi Suomen valtiolta saatavia varoja.

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jouni Koskela huomauttaa, että lisäksi vuosittain maksetaan lähes 700 000 euroa korvauksia vesialueen omistajille ja kaupallisille kalastajille siitä, että alkukesästä ei pidetä norppavesillä norpille vaarallisia verkkoja.

Silti pandarahan summiin ei vuositasolla valtion kuluissa ylletä norpansuojelussakaan.

Lisäksi rahaa saadaan Euroopan unionilta.

Nyt meneillään olevassa kuuden vuoden hankkeessa jopa kolme neljäsosaa rahoituksesta saadaan EU:lta.

Sekä naalille että saimaannorpalle suurin tulevaisuudenuhka on ilmaston­muutoksen eteneminen. Naalille se tarkoittaa ketun tunkeutumista tunturiin kilpailijaksi.

Saimaannorpan kohtaloksi taas voi koitua, jos Saimaan jäille ei kevättalvisin enää tulevaisuudessa kinostu tarpeeksi lunta, johon hylje voisi pesänsä kaivertaa. Siksi saimaannorpan suojeluun käytettävillä rahoilla kehitellään myös keinopesiä.

”Onhan se vähän epätoivoinenkin teko, mutta kaikkea pitää kokeilla”, Ilmonen sanoo.

Norppakanta on ollut ilahduttavasti kasvussa. 1980-luvulta lähtien kanta on Ilmosen mukaan karkeasti ottaen kaksinkertaistunut. Osa keinopesistä on jo alkanut norpille kelvata.

”Toiset mallit paremmin kuin toiset.”

Oikaisu 25. 1. klo 10.16: Korjattu saimaannorpan suojelun rahoituksessa EU:n ja Suomen valtion rahojen suhdetta. Alle puoli miljoonaa euroa vuodessa on arvio valtion osuudesta, EU-rahat tulevat sen päälle.

Tarkennus 26. 1. klo 16.04: Lisätty Jouni Koskelan huomio siitä, että saimaannorpan suojelun kuluiksi voi laskea myös vesialueen omistajille maksettavat kalastusrajoituskorvaukset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat