Krista Kiurun vaatimukset hoito­jonorahoista jumittivat hallituksen neuvottelut kahden miljardin lisä­menoista

Hallituspuolueissa ihmetellään Kiurun väliintuloa tilanteessa, jossa lisätalousarviosta oli syntymässä sopu tiistaina.

Sdp vaatii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla lisää rahaa hoitojonojen purkuun.

25.1. 11:47

Hallituksen neuvottelut noin kahden miljardin euron lisämenoista keskeytyivät tiistaina, kun ennen kaikkea perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ei tyytynyt neuvotteluissa hoitojonojen purkuun esitettyyn rahamäärään.

Alun perin Kiuru ja Sdp vaativat 700:aa miljoonaa euroa, mutta vielä tiistaina näytti siltä, että hoitojonoihin on tulossa rahaa noin 230 miljoonaa. Summa olisi voinut nousta muista menoista säästäen lähelle 250:tä miljoonaa euroa.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Neuvotteluissa oltiin jo varsin pitkällä tiistaina päivällä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan koko hallituksen piti neuvotella lisätalousarvoista keskiviikkona. Lisätalousarvio oli määrä lähettää eduskuntaan torstaina.

HS:n lähteiden mukaan Kiuru ilmoitti kuitenkin tiistaina, ettei talouspoliittisten erityisavustajien neuvottelema määrä riitä, vaan Sdp vaatii vähintään 500:aa miljoonaa euroa.

HS:n lähteiden mukaan Kiuru on vaatinut rahoja niin tiukasti, että etenkin keskustalaiset ovat tulkinneet hänen jopa uhanneen hallituksen kaatumisella vaikka hän ei tiettävästi puhunut suoraan kaatamisesta.

Keskustassa ollaan ärsyyntyneitä, että Kiuru on tullut keskeyttämään jo lähes valmiin sovun. Keskusta ei ole yksin, vaan muissakin puolueissa pidetään ongelmallisena, että Kiuru on puuttunut niin vahvasti pitkään hierottuun sopuun.

Lue lisää: HS:n tiedot: Sdp:n toive 700 miljoonan euron tuesta hoitojonojen purkuun tuskin toteutuu

Kiurun ja Sdp:n väliintulo romutti pohjan sovulta. HS:n tietojen mukaan päätös oli koko ministeriryhmän yhteinen, joten sillä on myös pääministeri Sanna Marinin (sd) hyväksyntä.

Osa neuvottelijoista pitää ongelmallisena, että osin neuvotteluja jatketaan Kiurun vetämässä sote-ministeriryhmässä. Se on paikka, jossa Kiuru on tunnetusti saanut jyrättyä usein oman tahtonsa läpi.

Sote-ryhmässä on kuitenkin tarkoitus käydä läpi enemmän juridiikkaa kuin itse rahoja.

Kiuru haluaa lisää tietoa, sillä hän epäilee virkamiesten kahden kuukauden aikana tekemää tulkintaa, jonka mukaan nykyinen sote-rahoituslain mukaan rahoituskauden aikana ei voi oikeastaan antaa ylimääräisiä suoraa tukea esimerkiksi hoitojonoihin. Tai ainakin silloin ajauduttaisiin juridisiin ongelmiin.

Tämän takia neuvotteluissa on lähdetty siitä, että rahat annetaan käynnistys- ja muutoskustannuksiin.

Ennen Kiurun puuttumista sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiehet ovat nähneet, ettei ole välttämättä ongelmallista, jos näin tehdään. He uskovat, että rahaa siirtyy hoitojonojen purkuun, jos muualle tulee lisää rahaa. Tosin STM:ssä elää myös epäluottamusta siihen, mihin hyvinvointialueet lopulta rahat käyttävät.

Iso kysymys myös on, kykenevätkö hyvinvointialueet käyttämään rahat hoitojonojen purkuun, sillä työmarkkinoilta ei löydy hoitohenkilöstöä.

Usean hallituslähteen mukaan ratkaisu voi löytyä keskustan vaatimista maatalouden tukirahoista.

Vielä viikko sitten maatalouden sähkö- ja lannoitustukea oli tarkoitus antaa 120 miljoonaa euroa. Tätä ja monia muita eriä on pienennetty, jotta hoitojonoihin löytyisi hallituksen yhdessä sopimien budjettikehyksen sisällä lisää rahaa.

Toistaiseksi neuvotteluissa on lähdetty siitä, että sekä maataloustuki että hoitojonorahat ovat kehyksen sisällä olevia rahoja, eli käytännössä jostakin pitää säästää, jos näihin halutaan lisää rahaa.

Hallituksella on voimassa edelleen päätös, että suoraan Ukrainan sodasta johtuvia menoja voidaan kirjata kehyksen ulkopuolelle, eli ne eivät vaatisi säästöjä muualta. Esimerkiksi tiistaina sovittu 412 miljoonan euron sähköhyvitys on kehyksen ulkopuolella.

Ainakin ennen Kiurun puuttumista peliin hallituspuolueissa oli yksimielisyys siitä, ettei hoitojonorahoja voi laittaa kehyksen ulkopuolelle.

Sen sijaan ratkaisu voisi olla, että maataloustuki sijoitetaan kehyksien ulkopuolelle, koska lannoitteiden ja sähkön hinnat ovat yhtä lailla sidoksissa Venäjän hyökkäyssotaan kuin sähkötukikin.

Keskusta ja Rkp ovat vastustaneet maataloustuen siirtämistä kehyksen ulkopuolelle, jotta ainakaan tältä osin valtion velkaantuminen ei lisääntyisi.

Jos se siirrettäisiin ulkopuolelle, se tarkoittaisi jokseenkin automaattisesti velanoton lisääntymistä ainakin sadalla miljoonalla eurolla.

Lisätalousarvion koko on jo parin miljardin euron luokkaa. Siitä noin miljardi euroa johtuu korkojen noususta.

Lisäksi mukana on muun muassa kolme miljoonaa euroa Ähtärin pandoille, Nato-menoihin muutama kymmenen miljoonaa euroa, maatalouden tukea 110 miljoonaa euroa, koulujen tasa-arvoavustusta 20–30 miljoonaa euroa ja alustavasti hoitojonoihin noin 230 miljoonaa euroa.

Lue lisää: VM:n uusi arvio: Valtion korkomenot peräti kolminkertaistuvat tänä vuonna

Lue lisää: Valtiovarain­ministeriö esittää Ähtärin pandoille viittä miljoonaa, hallituksessa ihmetellään

Ukrainan sodan takia on tulossa tulevaisuudessa käytettäviä valtuuksia satoja miljoonia euroja.

Yleinen arvio on, että lisätalousarvio pitää antaa eduskunnalle viimeistään ensi viikon torstaina.

Uudesta kiistasta kertoi aikaisemmin Yle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat