Suomen ero EU:sta on edelleen perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoite, vahvistaa puolueen puheenjohtaja Riikka Purra Helsingin Sanomille.
Perussuomalaisten EU-kanta herätti keskustelua torstaiaamuna sosiaalisessa mediassa Iltalehden uutisen jäljiltä. Purra ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo keskustelivat aiheesta lehden järjestämässä debatissa.
Orpo sanoi kysyttäessä, että hänen johtamansa hallitus ei voisi ”todellakaan” tehdä politiikkaa, jonka pitkän tähtäimen strateginen tavoite olisi EU-ero.
Purralta puolestaan kysyttiin, olisiko perussuomalaiset valmis joustamaan tavoitteestaan päästäkseen hallitukseen.
”Suomen kansalaiset eivät kannata EU:sta eroamista. Toisaalta Nato-jäsenyyden yhteydessä näimme, niin Suomen kansan mielipiteet muuttuvat joskus hyvinkin nopeasti. Totta kai me jatkamme edelleen sen kertomista, kuinka paljon Euroopan unioni meille maksaa selvistä hyvistä puolistaankin huolimatta”, Purra sanoi.
Purra kuitenkin totesi tämän jälkeen, että EU-ero on edelleen puolueen ”pitkän tähtäimen strateginen tavoite”.
Perussuomalaiset on linjannut kannastaan vuonna 2019 EU-poliittisessa ohjelmassaan.
Ohjelman mukaan ”jo ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.
”On harhaluulo, että Euroopan maiden välinen rauha ja sisämarkkinoiden ylläpitäminen vaatisivat tuekseen poliittisen unionin”, ohjelmassa todetaan.
Kesällä 2022 julkaistussa perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa ei mainita eroamista EU:sta tai eurosta. Purra sanoi kuitenkin tuolloin, että vuoden 2019 linja oli edelleen voimassa.
Helsingin Sanomat kysyi tänään Purralta, onko linjaan näköpiirissä muutosta.
”Eurovaalit käydään vuoden päästä ja tuolloin perussuomalaisilta tulee myös uusi ohjelma. Katsotaan sitten, mitä siinä linjataan”, Purra sanoi.
Puoluejohtaja arvioi, että Suomen liittymistä ja kuulumista unioniin on perusteltu merkittävästi myös turvallisuuspoliittisilla tavoitteilla. Näitä perusteluja olisi hänen mukaansa tarkasteltava uudelleen, kun Suomesta tulee Naton jäsen.
”Toivon, että EU-poliittinen keskustelumme hieman monimuotoistuu sen [Nato-jäsenyyden] jälkeen.”
Purran tuoretta lausuntoa ihmetteli muun muassa vihreiden puheenjohtaja, ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo viestipalvelu Twitterissä.
”EU on tärkeä talouspoliittisesti, liikkuvuuden kannalta ja arvoyhteisönä, ja valtavan iso ulko- ja turvallisuuspoliittinen selkänoja. Kylmäävä ajatus, että Suomi olisi Venäjän kyljessä yksin”, Ohisalo kirjoittaa.
Lue lisää: Perussuomalaiset: ”Suomen tuettava pyrkimystä muodostaa länsimaiden yhteinen rintama Kiinaa vastaan”
Päivitys 26.1. klo 12.56: Lisätty uutiseen Purran HS:lle antamat kommentit.