Krista Kiuru ei peräänny vaatimuksestaan saada soteen 500 miljoonaa lisää rahaa

Hallituksen kiista lisätalousarviosta jatkuu. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja Sdp eivät peräänny vaatimuksestaan saada 500 miljoonaa euroa lisää rahaa hyvinvointialueille. Kiurun mukaan lisäraha voitaisiin jakaa useimmalle vuodelle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ei peräännyt vaatimuksestaan saada lisää rahaa hyvinvointialueille.

26.1. 16:48

Hallituksen kiista parin miljardin euron lisätalousarviosta ei ratkennut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) vetämässä sote-ministeriryhmän kokouksessa torstaina.

HS:n tietojen mukaan kukaan tuskin edes odotti läpimurtoa näin nopeasti sen jälkeen, kun lisätalousneuvottelut kriisiytyivät keskiviikkona.

Kokous kuitenkin nytkäytti neuvottelut uudelle uralle, kertovat HS:n lähteet useista hallituspuolueista.

Kiuru oli pyytänyt kokoukseen neljä hyvinvointialueiden johtajaa sekä Hus-yhtymän johtajan todistamaan, kuinka paha tilanne hyvinvointialueilla on. ”Se oli karua puhetta”, sanoo yksi HS:n lähde.

”Rahoitustarpeesta käytiin kokouksessa aika verevää keskustelua, mutta selväksi tuli, että hyvinvointialueille pitää tämän ja ensi vuoden aikana osoittaa vähintään 500 miljoonaa euroa lisää rahaa”, Krista Kiuru sanoo HS:lle.

”Nykyinen rahoitus ei riitä hyvinvointialueiden tehtävien hoitamiseen.”

Alun perin Kiuru vaati 700:aa miljoonaa euroa.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Sdp ei siis aio tinkiä tavoitteestaan, vaikka etenkään keskusta ei ole toistaiseksi suostunut sen vaatimuksiin. Keskusta on ollut valmis myöntämään sote-alueille noin 240 miljoonaa euroa. Keskustan mielestä Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat lisäämässä sote-rahoituksen takia liikaa valtion velkaa.

”Ei ole mahdollista ajatella niin, että ihmiset jäävät vaille hoitoa siksi, että emme pysty tarjoamaan sosiaali- ja terveyspuolelle riittäviä rahoja”, Kiuru puolustaa rahoja.

”Tämän hetken sote-rahoitus ei yksinkertaisesti riitä nykyisten tehtävien hoitamiseen. Tästä alueilla ollaan hyvin samaa mieltä. Viime vuosien kriisit ovat aiheuttaneet sen, että rahoitusvaje hyvinvointialueille on varsin merkittävä”, Kiuru sanoo.

Lue lisää: HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointi­alueet tekevät ensi vuonna tappiota

Kiurun mukaan yksi keskeinen syy ongelmaan on se, että kunnat ovat mitoittaneet sote-rahoituksen liian pieneksi jo pitkään.

”Edes kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei ole kaikissa kunnissa sellaisenaan noudatettu. Kuntien budjetit ja toteutuneet tilinpäätökset eivät anna oikeaa kuvaa, onko kaikkiin näihin tehtäviin riittävät resurssit.”

Kiuru sanoo, etteivät hyvinvointialueet voi enää edes lisätä tulojaan.

”Sellaista tilannetta ei enää ole, että erikoissairaanhoidosta voitiin lähettää lasku kunnille ja lisätä näin kunnilta saatavaa rahoitusta. Hyvinvointialueet eivät voi laskuttaa valtiota samalla tavalla kuin ne pystyivät laskuttamaan kuntaomistajia.”

HS:n eri lähteiden mukaan sote-kokouksessa johtajat korostivat kovin sanoin, että edessä on leikkauksia, jos lisää rahaa ei tule.

Vaarana siis on, että hoitojonotilanne vain pahenee, koska henkilöstöä saatetaan joutua vähentämään, johtajat viestivät kokouksessa.

HS:n tietojen mukaan Pohjanmaan hyvinvointialueen edustaja sanoi, että alijäämä voisi tarkoittaa jopa yli 600 sairaanhoitajan irtisanomista.

Nykyinen rahoituslaki on tehty niin, että parin vuoden kuluttua alijäämä korjautuu suurelta osin automaattisesti.

Käytännössä siis nyt jaettaisiin etukäteen sellaista rahaa, jonka valtio ainakin suurelta osin joka tapauksessa maksaisi hyvinvointialueille myöhemmin.

Kiistaa alkaa nyt ratkoa ryhmä, jossa on hallituspuolueiden talouspoliittiset erikoisavustajat sekä yksi ministeri jokaisesta hallituspuolueesta. Kiuru edustaa Sdp:tä. Muiden puolueiden ministereiden nimet eivät ole vielä tiedossa.

HS:n tietojen mukaan seuraavaksi odotetaan valtiovarainministeriön arvioita siitä, onko soten rahoituslaki ottanut riittävästi huomioon näin suuria muutoksia. Ja jos ei ole, perusteleeko se lisärahoituksen.

Vaikka hallituspuolueet päättäisivät yhdessä, että 500 miljoonaa euroa tarvitaan lisää, selvää ei ole, mistä rahat löytyisivät.

Yksi este on hallituksen itselleen asettama menokehys.

Keskusta on vaatinut, että maataloudelle pitää antaa noin 110–120 miljoonaa euroa sähkö- ja lannoitustukea. Puolue on myös vaatinut, että tuo maataloustuki pysyy kehyksen sisällä toisin kuin sähköhyvitys, joka on kehyksen ulkopuolella. Perusteena on se, että sähköhyvityksen syyt ovat pohjimmiltaan Ukrainan sodassa.

Lue lisää: Hallituksessa sopu uudesta 412 miljoonan euron sähkö­hyvityksestä – laskuri näyttää, voitko saada hyvitystä

Hallitus on päättänyt, että Ukrainan sodasta johtuvia menoja voi asettaa kehyksen ulkopuolelle. Monen puolueen mielestä maatalouden tuki on aivan samalla tavalla Venäjän hyökkäyssodasta johtuva kuin juuri päätetty 412 miljoonan euron sähköhyvityskin.

Jos rahat otetaan kehyksen sisältä, se tarkoittaa, että jostakin pitää vastaavasti säästää.

Toistaiseksi ei ole löydetty syytä, miten hoitojonotuki voisi olla kehyksen ulkopuolinen meno.

Vaikka 110–120 miljoonan euron maataloustuki siirrettäisiin kehyksen ulkopuolelle, se mahdollistaisi vasta noin 350 miljoonan euron hoitojonotuen. Se ei riitä Sdp:lle ja hyvinvointialueille.

Keskusta haluaa pitää mahdollisimman paljon menoja kehyksen sisällä, sillä se on omiaan vähentämään valtion velanottoa.

Yksi vaihtoehto on asettaa osa uusista hoitomenoista niin sanottuun valtiovarainministeriön tekniseen kehykseen. Se ikään kuin velvoittaisi seuraavaa hallitusta käyttämään esimerkiksi 150 miljoonaa rahaa hyvinvointialueille. Tästä rahasta lopulta päättää kuitenkin seuraava hallitus.

Yksi vaihtoehto on laittaa osa hoitojonorahoista kehyksen ulkopuolelle esimerkiksi energia- ja muiden hintojen noususta johtuvista syistä.

Miten rahoitusjumi pitäisi ratkaista, Krista Kiuru?

”Esitin kokouksessa muutamia ratkaisuvaihtoehtoja. Minusta olisi järkevää pohtia esimerkiksi sitä, että lisätalousarviossa hyvinvointialueille kohdennetaan lisää erillisrahoitusta mahdollisimman suuri summa. Lisäksi annettaisiin mahdollisuus käyttää sitä sekä ensi että seuraavan vuoden aikana. Se olisi perusteltua, koska alijäämää kertyy sekä tänä että ensi vuonna. Tähän voisi vielä lisätä, että osa olisi käytettävissä vasta 2024.”

Onko rahoituslaki epäonnistunut?

”Kun sote-uudistusta puristettiin pykäliksi, kukaan ei voinut ennustaa, että Suomi kohtaisi samoihin aikoihin koronakriisin, hinta- ja energiakriisin, Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja näin suuren hoitajapulan. Ei sellaisia ennustajia silloin ollut.”

”Emme olleet koskaan tekemässä sote-uudistusta, jossa on liian vähän rahaa käytettävissä lakisääteisiin tehtäviin.”

Lisäraha on sanottu tarvittavan hoitojonojen purkuun, mutta miten niitä voi purkaa, jos hoitajia ei yksinkertaisesti saa edes rahalla?

”Selvää on, jos tilanteeseen ei puututa ja eletään tämäkin vuosi alijäämäksi, hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa tulee lisää yhä enemmän. Jos tähän puututaan, pystymme hoitovelan pitämään jotenkin aisoissa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat