Kokoomus arvioi, että koulutuksen ja opetuksen vahvistaminen vaatii vuosittain noin 140 miljoonaa euroa lisää rahaa. Summa on sama, mitä puolue esittää viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissaan.
Puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi puolueen koulutuspoliittista ohjelmaa käsitelleessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että ennen vaaleja on hankalaa luvata jotain tiettyä summaa, minkä puolue olisi valmis laittamaan koulutukseen.
”Se, kuinka paljon voidaan satsata koulutukseen, riippuu kokonaisuudesta. Miten saadaan taloutta tasapainotettua ja talouskasvua aikaan”, Orpo sanoi.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok) korosti tilaisuudessa, että lisärahoitus ei ole itseisarvo, vaan koulutuksessa täytyy löytää kustannustehokkaita tapoja tehdä asioita.
”Kaikkea ei voi korjata rahalla, vaan pitää kehittää metodeja. Yhtään ainutta hanketta ei pidä laittaa liikkeelle ennen kuin on arvioitu sen kustannusvaikuttavuus”, Risikko sanoi.
Kokoomus on kertonut tavoitteekseen, että julkista taloutta pitäisi tasapainottaa kuudella miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana. Tasapainottaminen tarkoittaa sitä, että budjetin alijäämää pienennetään leikkaamalla menoja ja kiristämällä verotusta.
Puolue linjaa ohjelmassaan, että se ei sulje säästötoimenpiteiden ulkopuolelle mitään kohdetta. Koulutus on kuitenkin puolueen mukaan ”erityissuojelussa” yhdessä puolustuksen, oikeuslaitoksen ja turvallisuuden kanssa.
Samaan aikaan kokoomus esittää lukuisia toimenpiteitä koulutuksen vahvistamiseksi. Tiedotustilaisuudessa paikan päällä olleet Orpo, Risikko ja Sari Multala kertoivat puolueen olevan huolissaan muun muassa oppimistulosten laskusta, nuorten kansainvälisesti verrattain heikosta koulutustasosta ja oppimisvaikeuksien lisääntymisestä.
Kokoomuksen koulutuspoliittinen ohjelma ulottuu vuoteen 2030. Tuona aikana pitäisi muun muassa muuttaa esiopetus kaksivuotiseksi, lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, tavoitella varhaiskasvatuksen maksuttomuutta ja lisätä perusopetuksen vuosiviikkotunteja.
Lisäksi kokoomus haluaa, että lakiin kirjataan lukuisia uusia velvoitteita kunnille: esimerkiksi lukioissa ja ammattikouluissa tarjottavasta opetuksesta tulisi puolueen mukaan tehdä lakisääteistä.
Kokoomus haluaisi myös, että kunnille tehtäisiin väestöpohjaan perustuvat kriteerit, joiden pohjalta voitaisiin arvioida koulutuksen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Se voisi puolueen mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pienet kunnat voitaisiin määrät tekemään yhteistyötä perusopetuksessa, jos koulutuksen tason tai saavutettavuuden katsottaisiin muuten olevan vaarassa.
Kokoomus johtaa tällä hetkellä puoluekannatusmittauksia ja on mahdollinen tuleva pääministeripuolue. Puolueen linjauksilla saattaa siis olla paljon merkitystä tulevalle hallitusohjelmalle.
Ennen vuoden 2015 vaaleja kokoomus lupasi, että se ei leikkaa koulutuksen määrärahoja. Näin kuitenkin Juha Sipilän (kesk) hallitus päätyi tekemään.
Tuon hallituskauden päätteeksi, eli neljä vuotta sitten ennen vaaleja Orpo oli haluton lupaamaan koulutuksen rahoista mitään.
”En aio tehdä mitään koulutuslupausta”, Orpo sanoi tuolloin HS:n puheenjohtajahaastattelussa.
