Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Suomi ei ole missään vaiheessa sitoutunut etenemään sotilasliitto Natoon samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
”Eihän Suomella tässä sen erityisempää toimintatapaa ole valittuna”, Halla-aho sanoo HS:lle maanantaina.
”Suomi on hakenut Naton jäsenyyttä omista kansallisista turvallisuustarpeistaan käsin ja Ruotsi on toiminut samoin”, hän toteaa.
Halla-aho muistuttaa Ruotsin hakemisen Natoon olleen vajaa vuosi sitten keväällä epäselvää vielä siinä vaiheessa, kun Suomessa oma ratkaisu tehtiin. Lopulta Ruotsi kiirehti Suomen rinnalle ja hakemukset jätettiin yhtä aikaa.
”Suomi ei vuosi sitten hakiessaan jäsenyyttä millään tavoin ehdollistanut jäsenyysprosessiaan sille, mitä Ruotsi tekee.”
Halla-aho myöntää havainneensa, että Suomen ulkopoliittinen johto toistaa usein näkemystä Ruotsin kanssa ”yhtä jalkaa” hakemisesta.
”Tätä yhtä jalkaa -ilmaisua toistellaan kuin jotakin maagista mantraa täsmentämättä, mitä se oikein tarkoittaa.”
Halla-ahon mielestä oikea konkreettinen kysymys on tämä: kieltäytyisikö Suomi Naton jäsenyydestä siinä hypoteettisessa ja epätodennäköisessä tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen jäsenyyden mutta eivät Ruotsin jäsenyyttä.
”Jos näin on, se pitäisi sanoa ääneen.”
Nato-jäsenyys vaatisi tuossa vaiheessa vielä eduskunnan käsittelyn sekä hallituksen ja presidentin päätökset, joita Suomi voisi halutessaan lykätä Ruotsia odotellessaan.
Sellaiselle lykkäämiselle pitäisi kuitenkin Halla-ahon mukaan olla hyvät perusteet, eikä hän koe sellaisia nähneensä.
”Näkisin, että Suomi on pyrkimässä Natoon ehkäistäkseen sodan syttymistä, nostaakseen hyökkäyksen kynnystä. Kukaan ei ole kokeillut viidennen artiklan pitävyyttä, ja tämä on suurin hyöty mille tahansa jäsenelle.”
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps)
Halla-aho katsoo, että Suomen jäsenyys lisäisi myös Ruotsin turvallisuutta, vaikka Ruotsi ei vielä olisikaan Naton jäsen.
Halla-aho ei myöskään usko, että eritahtinen eteneminen vahingoittaisi ratkaisevasti Suomen suhdetta Ruotsiin. Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on muodostunut Suomelle viime vuosina yhä tärkeämmäksi.
”En pidä sitä [suhteiden vaurioitumista] realistisena riskinä”, hän sanoo.
HS kysyi Halla-ahon ajatuksia Ruotsi-kysymyksestä, koska Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vihjasi sunnuntai-iltana Turkin mediassa, että Turkilla saattaisi olla eri kanta Suomen ja Ruotsin hakemusten etenemiseen.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi HS:lle maanantaina, että presidentinkanslia ja myös ulkoministeri Pekka Haavisto ovat olleet jo asian tiimoilta yhteydessä Erdoğanin hallintoon.
Niinistö korosti, että Erdoğanin kommentit jättivät paljon tulkinnan varaa. Samaa mieltä on myös Halla-aho.
”Voisin kuvitella, että se kommentti oli suunnattu ennen kaikkea ruotsalaisille. Annettiin ymmärtää, että toimimalla tietyllä tavalla heidänkin prosessinsa voisi edetä paremmin kuin mitä se nyt edistyy. Mitään konkreettista tarjousta siihen ei sisältynyt.”
Puolustusvaliokunnan Häkkänen: Ei ole ”akuuttia tärinän paikkaa”, prosessia viedään eteenpäin Ruotsin kanssa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) kommentoi Turkin presidentin lausuntoa eri painotuksin kuin Halla-aho.
Häkkäsen mielestä Erdoğanin kommentit voivat liittyä Turkin lähestyviin vaaleihin ja kotiyleisön kosiskeluun. Siksi Suomessakin kannattaisi pitää ”jääpaloja hatun sisällä entistäkin enemmän”.
”Juna etenee ja prosessia viedään Ruotsin kanssa eteenpäin”, Häkkänen sanoo.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok)
Häkkäsen näkemys Suomen ja Ruotsin Nato-tien alusta ei sinänsä eroa Halla-ahon kuvauksesta.
”Suomen kansalaiset ja puolueet tekivät itsenäisesti linjanmuodostusta ja sen jälkeen Ruotsi tuli mukaan, mikä oli erittäin tärkeää”, hän sanoo.
Häkkänen kuitenkin painottaa Ruotsin mukanaan tuomia etuja.
”Vaikka Ruotsissa maavoimat eivät ole kovassa iskussa niin ilmavoimat, merivoimat ja puolustusteollisuus ovat vahvat. Ne olisi olennaista saada samaan puolustusliittoon täysimääräisesti.”
Häkkänen katsoo, että Suomi, Ruotsi ja olennaiset Nato-maat ovat yhdessä poliittisesti sitoutuneet siihen, että projekti viedään ”yhdessä maaliin”.
”Tässä pelataan tätä prosessia yhtenäisenä läntisenä joukkueena”, hän sanoo.
Häkkänen muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu mitään sellaista sotilaallista uhkaa, joka pakottaisi hätäisiin johtopäätöksiin.
”Ei tässä ole sellaista akuuttia tärinän paikkaa, että kannattaisi ruveta panikoitumaan nyt tai ei koskaan -hengessä.”
