Bryssel
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tulossa EU-parlamentin ja EU-huippukokouksen vieraaksi Brysseliin torstaina. Zelenskyi vahvisti tapaamisen EU-johtajien kanssa lehdistötilaisuudessa Britanniassa keskiviikkoiltana.
Zelenskyi vieraili keskiviikkona Britanniassa ja jatkaa siitä Pariisiin, jossa hänen on määrä tavata Ranskan presidentin Emmanuel Macronin lisäksi myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
Tieto vierailusta Brysseliin livahti julkisuuteen jo alkuviikosta. Vierailujen aikatauluista on oltu tarkoituksella vaitonaisia. Zelenskyin poistuminen Ukrainasta on riski. Hän ei ole Venäjän hyökkäyksen jälkeen lähtenyt kuin kerran aiemmin maansa rajojen ulkopuolelle, ennen joulua Yhdysvaltoihin.
EU:n ylin johto eli komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja joukko komissaareja kävivät vasta viime viikon lopulla Zelenskyin vieraana Kiovassa. Osa EU-diplomaateista onkin diplomaattisin sanankääntein ihmetellyt pikaista vastavierailua, koska näin nopeasti EU-tapaamiseen ei saada uutta konkreettista sisältöä.
Sillä ei sinänsä ole väliä, koska Zelenskyin vierailun suurin merkitys on hänen odotettavissa oleva lämmin vastaanottonsa EU-instituutioissa. Yhdysvalloissakin hän sai sankarin kohtelun.
EU on luvannut Ukrainalle jatkuvaa sotilaallista ja taloudellista apua, mutta sen lisäksi Ukraina haluaisi tukea nopealle EU-jäsenyydelleen. Sellaista tukea ei tälläkään vierailulla tule, vaan jäsenehdokkaaksi päässeelle maalle yritetään kauniisti sanoa, että ohituskaistaa ei ole luvassa. Paljon työtä pitää tehdä, että edes jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa.
Kun Zelenskyi on saateltu turvallisesti kotimatkalle, huippukokous jatkuu kahdella vaikealla teemalla, EU:n taloudella ja EU:hun suuntautuvalla muuttoliikkeellä.
Voiko EU estää yritysten investointien valumisen Yhdysvaltoihin tai muualle EU:n ulkopuolelle lisäämällä valtioiden tukia yrityksille? Ja miten EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto saataisiin nykyistä paremmin hallintaan?
Kumpikin aihe jakaa voimakkaasti jäsenmaita. Valtionjohtajilta odotetaan nyt perusteltuja linjanvetoja, joiden perusteella EU-komissio voi edetä esityksissään. Käsittely jatkuu maalis- ja kesäkuun huippukokouksissa, eli Suomen seuraava hallitus pääsee heti kättelyssä olennaisten EU-kysymysten pariin.
Valtiontukikeskustelu johtuu EU:ssa jälkijunassa syttyneestä huolesta, kun Yhdysvallat sääti vihreää siirtymää tukevan ja kotimaisuusvaatimuksia sisältävän lainsäädännön IRA:n (Inflation Reduction Act). Se tukee tuotantoa Yhdysvalloissa muun muassa verohelpotuksin, ja nyt EU laatii sille vastavetoa.
Suuret maat Saksa ja Ranska olisivat hanakimpia tukemaan yritystensä investointeja, kun taas osa maista pelkää EU:n sisämarkkinoiden tuhoutuvan, jos EU:n sisäinen valtiontukikilpailu pääsee valloilleen.
Komissiolta tuli viime viikolla tukku ehdotuksia, joista osa on yhden suomalaisarvion mukaan ”kuin Ranskan pelikirjasta”.
Suomen hallituksen virallisemman muotoilun mukaan Suomi ei näe tarvetta valtiontukipolitiikan perustavanlaatuiselle muutokselle IRA:n takia. Suomen mukaan ensin pitäisi analysoida ja tehdä vaikutusarviot, ja jatkaa myös neuvotteluita Yhdysvaltain kanssa IRA:n soveltamisesta.
Erityisen kielteisesti Suomi suhtautuu siihen, että yritysten tuotannollisia investointitukia saisi jakaa nykyistä vapaammin.
Tukea tälle tulee myös niistä maista, joissa on niin sanottuja koheesioalueita eli vähemmän kehittyneitä alueita. Koheesioalueilla on saanut antaa tuotantoon liittyviä investointitukia eli houkutella esimerkiksi kokoonpanotehtaita. Tämä kilpailuetu menee, jos vastaavaa tukea saa antaa muuallakin EU:ssa.
Jos valtiontukipolitiikkaa höllennetään, osa maista vaatii vastapainoksi vapauttamaan nykyistä EU-rahoitusta uusiin kohteisiin. Yhden Välimeren maan EU-diplomaatti sanoo HS:lle, että jäsenmaille pitäisi antaa oikeus jakaa esimerkiksi koheesiotukea tai elpymisvälineen kautta tulevaa tukea nykyistä joustavammin.
Monen maan ajatuksissa siintää uusi erillinen rahasto, joka tukisi niitä maita, joilla ei ole varaa levitellä valtiontukia. Suomi sen sijaan ei halua kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä, esimerkiksi komission kaavailemaa suvereniteettirahastoa.
Maahanmuutto on ylimääräisen huippukokouksen teema siksi, että nykyisellään se ei jakaannu tasaisesti jäsenmaiden kesken. Muun muassa Saksa, Belgia ja Hollanti tuskailevat, kun siirtolaisten vastaanottopaikat ovat ruuhkautuneet.
Lue lisää: Siirtolaistilanne vaikeutuu Ukrainan varjossa, Välimeren maat penäävät muilta vastuuta
EU-maat ovat vastaanottaneet yli neljä miljoonaa Ukrainan pakolaista, mutta heistä ei ole tehty ongelmaa. Sen sijaan huippukokouksessa keskustellaan, miten pitäisi toimia esimerkiksi Välimeren maihin rantautuneiden ja sieltä edelleen syvemmälle Eurooppaan jatkavien ihmisten suhteen.
Iskusana on muuttoliikkeen ”ulkoinen ulottuvuus”, eli EU-maat keskittyvät tehostamaan ulkorajavalvontaa ja tekemään yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa Afrikassa ja Lähi-idässä.
Näin tehdään, koska keskinäistä EU-solidaarisuutta ei tunnu löytyvän. Ranska sai puheenjohtajakaudellaan aikaan poliittisen sopimuksen EU-alueelle tulleiden siirtolaisten sisäisistä siirroista jäsenmaiden kesken, mutta se ei ole edennyt käytäntöön. Sopimuksesta puuttuu lisäksi osa jäsenmaista, muun muassa Itävalta, Unkari, Puola, Slovakia, Viro, Tanska ja Ruotsi.
Yhden kauttakulkumaan EU-diplomaatti kertoo HS:lle, että sopimuksen mukaan viime vuonna sisäisiä siirtoja piti olla 3 000. Niitä toteutui vähän yli 200.
HS:n näkemässä huippukokouksen päätelmäluonnoksessa jäsenmaat toivovat EU:n käyttävän yhteisiä varoja ”rajavalvonnan kapasiteetin ja infrastruktuurin” parantamiseen. Osa maista haluaisi ratkoa pakolaisasiaa rakentamalla aidan rajalleen, mutta komissio ei ole aiemmin suostunut antamaan aitahankkeisiin suoraa EU-rahoitusta.