Bryssel
EU-komissio ehdottaa, että EU-maat saisivat antaa tukea yrityksilleen uusin poikkeussäännöin vuoden 2025 loppuun asti. Poikkeukset koskisivat tukea, joka liittyy vihreään siirtymään tarvittaviin investointeihin.
Sen lisäksi EU-komissio aikoo kesään mennessä esittää jäsenmaille uutta rahastoa, josta saisi tukea jäsenmaiden kilpailukyvyn kannalta tärkeitä teollisuudenaloja.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli keskiviikkona EU:n ”vihreän teollisuussuunnitelman”, joka on vastaus Yhdysvaltain ja useiden muiden maiden tukitoimiin. Von der Leyenin mukaan toimintaympäristön pitää olla tasapuolinen, joten EU:n on vastattava omin toimin.
Herätys tuli erityisesti Yhdysvalloista, jonka ilmastotoimien paketti Inflation Reduction Act eli IRA tukee ja suojelee Yhdysvaltain maaperällä tapahtuvaa tuotantoa. Se saattaa vetää Yhdysvaltoihin investointeja, jotka muuten olisivat sijoittuneet Eurooppaan.
Von der Leyen esitteli jo tammikuussa Davosissa pitämässään puheessa neliosaisen toimintasuunnitelman, joka nousee ensi viikolla myös EU-maiden johtajien huippukokouksen asialistalle. Komissio odottaa heiltä ohjeistusta, jonka pohjalta tarkemmat esitykset kirjoitetaan.
Teollisuussuunnitelmassaan komissio haluaa keventää ja yksinkertaistaa sääntelyä, tarjota lisärahoitusta yrityksille, parantaa EU-kansalaisten osaamistasoa ja jatkaa neuvotteluita kauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa.
Olennaisin osuus liittyy rahoitukseen.
Tuleva huippukokous on tarkan pelin paikka useille jäsenmaille, mukaan lukien Suomelle, jotka suhtautuvat nuivasti valtiontukisäännösten höllentämiseen ja vielä nuivemmin uuteen rahastoon. Rahaston kokoa ei ole hahmoteltu, ei myöskään sitä, mistä se saisi pääomansa.
Von der Leyenin mukaan EU-maat tarvitsevat kansallisten valtiontukien lisäksi ”siltarahoitusta” rahaston perustamista odotellessa. Hänen mukaansa siihen on useita nopeita lähteitä, muun muassa RepowerEU, jossa komissio ohjasi varoja jäsenmaille Venäjän fossiilienergiasta luopumisen tueksi.
Koska irtautuminen Venäjän öljystä ja kaasusta tapahtui odotettua nopeammin, Repower-rahoitusta voisi komission suunnitelmien mukaan käyttää jäsenmaissa esimerkiksi yrityksille annettaviin verokannustimiin.
Komission laskujen mukaan jäsenmailla on käytettävissään 270 miljardia euroa RepowerEU-rahaa. Siitä suuri osa on lainamuotoista ja vielä käyttämätöntä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta tulevaa rahoitusta.
Komission varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin mukaan EU:n on tärkeä kiihdyttää vihreää siirtymää, jossa se on ollut uranuurtaja. Nyt kun muut maat ja mantereet tulevat perässä omin toimin, Eurooppa ei Vestagerin mukaan saa hävitä kilpailua.
Vestagerin mukaan valtiontukien sääntöjä yksinkertaistetaan muun muassa niin, että komissio nostaa rajaa, milloin jäsenmaan on ilmoitettava tuki etukäteen eli notifioitava se.
Komissio esittää tukea vihreässä siirtymässä tarvittavien laitteiden tuotantoon ja listaa erityisesti akut, aurinkopaneelit, tuuliturbiinit, ilmalämpöpumput sekä elektrolyysissä ja hiilidioksidin talteenotossa tarvittavat laitteet. Lisäksi tukea voisi suunnata näissä tarvittavien raaka-aineiden tuotantoon.
Komissio aikoo myös sallia tuen, joka on suoraan tähdätty teollisuuden pitämiseen Euroopassa. Jos jokin EU-yritys saisi EU:n ulkopuoliselta kolmannelta maalta lupauksen tuesta esimerkiksi tehdasinvestointiin, tämän yrityksen EU-kotimaa voisi tarjota vastaavan tuen.
Kilpailupolitiikasta vastaava Vestager sanoi olevansa sisämarkkinoiden suuri ystävä ja myönsi, että valtiontukien kasvattaminen jäsenmaissa voi olla riski Euroopan yhtenäisyydelle.
”Loppujen lopuksi kyse on veronmaksajien rahojen siirtämisestä osakkeenomistajille. Siinä on järkeä vain, jos yhteiskunta hyötyy, ja meidän on löydettävä tässä tasapaino”, Vestager sanoi.
Komissio aikoo neuvotella sääntömuutoksista jäsenmaiden kanssa. Komissiolla on kilpailuasioissa paljon valtaa, joten konsultaatioiden jälkeen se voi päättää uusien sääntöjen voimaantulosta.
Suomi on yrittänyt muun muassa kirjelmöimällä vaikuttaa komissioon.
Vestager lähetti jäsenmaille tammikuun puolivälissä kirjeen, jossa hän ehdotti valtiontukisääntöjen yksinkertaistamisen ohella uutta tuotantotukea ”vihreille investoinneille strategisilla sektoreilla”, mitä voisi antaa myös verohuojennusten avulla.
Suomen hallituksen vastauksessa ministerit totesivat, että Vestagerin ehdottama tuotannollinen valtiontuki on ristiriitainen esitys, koska se merkitsisi huomattavaa muutosta nykyisiin sääntöihin. Nyt valtiontukisääntöjen mukaan tukea ei saa antaa enää siinä kohtaa, kun yritykset ovat siirtyneet tuotantovaiheeseen – sen sijaan tutkimusta, tuotekehitystä ja pilotointivaiheita voi tukea.
Lue lisää: EU:n valtiontukiuudistus on menossa Suomen kannalta väärään suuntaan: ”Olemme hyvin huolissamme”
Sen lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) esikuntineen kokosi maajoukon, joka Suomen johdolla kirjelmöi viime viikolla komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisille. Suomen, Tanskan, Tšekin, Viron, Irlannin, Slovakian ja Itävallan yhteiskirjeessä varoitetaan rakentamasta EU:n kilpailukykyä tukiaisten varaan.
Lisäksi maat korostavat, että EU:lla on olemassa olevaa, käyttämätöntä rahoitusta vaikka millä mitalla, eikä uusia rahastoja tarvita.
