Teollisuusliiton hallitus on hyväksynyt uudet, kaksivuotiset työehtosopimukset sekä teknologiateollisuuteen että usealle kemianteollisuuden sopimusalalle sunnuntaina iltapäivällä.
Myös työnantajia edustavat Teknologiateollisuuden työnantajat ja Kemianteollisuus kertovat osaltaan hyväksyneensä sopimukset.
Sovun myötä Teollisuusliitto peruu useita ensi viikolle ja kuun puoliväliin kaavailtuja lakkoja.
Teknologiateollisuudessa palkkoja korotetaan tänä vuonna 3,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä maaliskuun palkassa.
Vuonna 2024 alan palkkoja korotetaan 2 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin suuruisella, yritys- tai työpaikkakohtaisella työnantajan jakamalla erällä.
Kemianteollisuudessa palkkoja korotetaan tänä vuonna 2,2 prosentin yleiskorotuksella, ja lisäksi työntekijöille maksetaan 800 euron kertaerä. Kertaerä maksetaan kahdessa osassa niin, että maaliskuussa maksetaan 400 euroa ja kesäkuussa toiset 400 euroa.
Vuonna 2024 yleiskorotus on 3,3 prosenttia ja yritys- tai työpaikkakohtainen erä 0,2 prosenttia.
Teollisuusliitto laskee, että molempien sopimusten kustannusvaikutukset ovat yhteensä kahden vuoden aikana seitsemän prosenttia.
Lue lisää: Teollisuusaloille syntyi sopu – laskuri näyttää, paljonko palkat nousevat tänä vuonna
Viime viikolla Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran teknologiateollisuuteen tekemän sovintoesityksen.
Nyt syntyneessä sovussa kertaerä ja kaikille tulevien yleiskorotusten osuus ovat suurempia.
Tämä oli liiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ratkaiseva asia.
”Ei tällä sopimuksella tietystikään inflaatiota oteta kiinni. Mutta oli tärkeää, että korotus tulee kaikille”, hän sanoi.
Aallon mukaan kemianteollisuuden osalta liiton hallituksen päätös oli yksimielinen. Teknologiateollisuuden palkkaratkaisusta yksi hallituksen jäsen jätti eriävän mielipiteen.
Riku Aalto Teollisuusliiton tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi huomauttaa, että ensisijaisesti alalla sovitaan palkankorotukset paikallisesti.
Sunnuntaina kerrotut prosentit ovat eräänlainen ”perälauta” – ne toteutuvat, jos yrityksissä ei päästä toisenlaisiin ratkaisuihin maaliskuun puoliväliin mennessä.
Ruohoniemi pitää hyvänä, että alalle on saatu neuvoteltua nyt sopimus kahdeksi vuodeksi.
Huonoa taas on hänen mukaansa se, että tänä vuonna maksettavassa korotuksessa ei ole lainkaan työnantajan jakamaa erää.
”Yleiskorotuksella ei ole mahdollista kohdentaa korotuksia [työpaikalla] oikeisiin kohteisiin”, Ruohoniemi sanoo.
Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä pitää ratkaisua ”olosuhteisiin nähden siedettävänä”.
”Korotustaso on korkea, ei tällaista ole nähty kymmeneen vuoteen. Mutta onhan tilannekin poikkeuksellinen”, hän sanoo.
Etu-Seppälän mukaan kemianteollisuudessa korotuksia on painotettu enemmän ensi vuodelle yrityksiltä tulleen palautteen vuoksi.
”Esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hinnan nousu näkyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä juuri nyt. Halusimme hakea ratkaisun, jossa työpaikkoja ei tarvitse panna säppiin.”
Teknologiateollisuuden työntekijäsopimus on suomalaisilla työmarkkinoilla merkittävä, koska sitä pidetään eräänlaisena kierroksen ”päänavaajana”.
Sopimuksen synty jouduttaakin todennäköisesti muita jumissa olevia työehtosopimusneuvotteluja. Erityisesti työnantajajärjestöt katsovat, että alalle sovitut palkankorotukset vaikuttavat myös muiden alojen korotusten tasoon.
Myös kemianteollisuuden sopimuksia pidetään merkittävänä. Esimerkiksi kunta-alan palkankorotukset on sidottu sekä teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden että kuorma-autoalan sopimiin korotuksiin.
Kuorma-autoalan neuvottelut ovat edelleen kesken. Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT on julistanut alalle lakon helmikuun puolivälistä alkaen.
Ammattiliitto Pron ja akavalaisia korkeakoulutettuja edustavan Ylempien toimihenkilöiden YTN:n työtaistelutoimet teollisuudessa ovat edelleen voimassa.
Sovittelua aloilla jatketaan maanantaina ja tiistaina.
Juttuun on päivitetty työnantajien edustajien kommentit kello 17.42.
Oikaisu 7.2. klo 13.16: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Minna Etu-Seppälä olisi Kemianteollisuuden toimitusjohtaja. Oikea titteli on työmarkkinajohtaja.