Enemmistö jokaisen eduskuntaan valitun puolueen kansanedustajaehdokkaista on valmis käyttämään maanpuolustukseen tulevaisuudessa vähintään sotilasliitto Naton asettaman tavoitteen verran, selviää HS:n tänään julkaistusta vaalikoneesta.
Lue lisää: Miten ehdokkaat sijoittuvat arvokartalle, entä sinä? HS:n vaalikoneen arvokysymykset uudistuivat
Lue lisää: HS uudisti vaalikoneensa täysin, näin se toimii
Naton tavoitteena on, että jokainen sen jäsenmaa käyttäisi vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tällä hetkellä Suomen puolustusmenot ylittävät tavoitellun rajan, mikä johtuu yhä osin vuonna 2021 tehdyistä hävittäjähankinnoista.
Sekä hävittäjähankinnat että Merivoimien aikataulustaan venynyt Laivue 2020 -hanke vaikuttavat vuosittain vähenevissä määrin puolustusbudjettiin vuoteen 2031 saakka.
Tämän lisäksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esitti tiistaina sotilasliiton puolustusministerien kokouksessa jäsenmaiden puolustusmenojen tavoitetason nostamista entisestään.
Kahden prosentin tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi siis lisää suuria puolustustarvike- ja kalustohankintoja tulevaisuudessa tai maanpuolustuksen kiinteiden menojen lisäämistä.
Kriittisimmin puolustusmenoja koskevaan väitteeseen suhtautuvat vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaat, myönteisimmin Rkp:n.
Myös peruskoulun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä eri puolueiden ehdokkailla on hyvin samansuuntaisia näkemyksiä: niillekin pitää antaa lisää rahaa.
Gallup-kärjessä tällä hetkellä oleva kokoomus oli ainoa puolue, jonka kansanedustajaehdokkaat eivät olleet valmiita lisäämään rahoitusta nykyisestä.
Vaalikoneen väittämän mukaan peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. Vain kokoomuksen edustajaehdokkaat suhtautuivat tähän keskimäärin kielteisesti.
Vastaava tilanne oli väittämän kohdalla, jonka mukaan valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. Tähänkin kysymykseen vain kokoomuksen ehdokkaat suhtautuivat keskimäärin kielteisesti.
Jälkimmäisen kysymyksen taustalla on huoli hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä.
HS:n loppuvuodesta tekemän selvityksen mukaan Pohjois-Savoa lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä tänä vuonna tappiota. Pohjois-Savosta kerrottiin alueen pyrkivän nollatulokseen.
Euromääräisesti suurinta alijäämää on hyvinvointialueiden talousarvioiden mukaan tekemässä Etelä-Savo, jonka alijäämän ennustetaan nousevan 95 miljoonaan euroon. Alijäämä on myös asukaslukuun nähden huomattavan suuri.
Lue lisää: HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota
Tiukka taloudellinen tilanne on saanut useat hyvinvointialueet suunnittelemaan leikkauksia jo ensimmäisenä toimintavuonnaan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan Hus-yhtymä on arvioinut, että leikattavaa pitäisi löytää noin 95 miljoonan euron edestä.
Vaikka ehdokkailla lähes laidasta laitaan on haluja lisätä menoja puolustukseen, kouluille ja soteen, samaan aikaan he ilmoittavat laajasti haluavansa hillitä velkaantumista.
Vaalikonevastauksista käy myös ilmi, että aina puolueen ehdokkaat eivät ole puolueen virallisen linjan takana.
Poikkeuksellisen selkeästi tämä ilmenee Rkp:n ehdokkaiden suhtautumisessa turkistarhauksen lakkauttamiseen. Vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden enemmistö olisi tähän valmis.
Turkistarhaus on perinteisesti ollut Rkp:tä sisäisesti jakava kysymys, minkä vuoksi puolue ei yleensä ota aiheeseen kantaa julkisesti. Esimerkiksi eläinsuojelujärjestö Animalian puoluekyselyyn turkistarhauksesta Rkp ei vastannut.
Myös kokoomuslaisten ehdokkaiden enemmistö olisi valmis kieltämään turkistarhauksen Suomessa, joskaan ei aivan yhtä selkeästi kuin Rkp:n ehdokkaiden enemmistö. Animalian kyselyssä kokoomuksen virallinen kanta turkistarhaukseen oli, että puolue on osittain eri mieltä turkistarhauksen kieltämisestä.
Lue lisää: Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto puoltavat kyselyssä turkistarhauksen lakkauttamista
HS:n vaalikonetta on tänä vuonna uudistuttu aikaisemmasta. Siinä on muun muassa uusi algoritmi, jolla tulokset lasketaan. Koneessa on myös aiempaa monipuolisemmat työkalut ehdokkaiden ja puolueiden vertailuun.
