Pääministeri Sanna Marin (sd) arvioi, että Suomessa saatetaan joutua harkitsemaan väliaikaisen vähemmistöhallituksen muodostamista, mikäli Nato-jäsenyysprosessi uhkaa entisestään pitkittyä.
Marin puhui asiasta toimittajille Sdp:n vaalikampanjastartin yhteydessä.
”Elämme turvallisuustilanteessa, jossa on oltava toimintakykyä jatkuvasti. Vaalien jälkeenkin eduskunnalla ja puolueilla yhdessä on totta kai mahdollisuus vaikuttaa siihen, että toimintakyky säilyy, vaikka meillä olisi toimitusministeristö käytössä”, Marin sanoi.
Toimitusministeristö tarkoittaa käytännössä eronpyyntönsä jättänyttä hallitusta, jonka odotetaan hoitavan lähinnä ”rutiiniasioita” eikä tekevän esimerkiksi poliittisia aloitteita.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kantoi tällä viikolla HS:n haastattelussa huolta Suomen toimintakyvystä keväällä, mikäli hallitusneuvottelut uhkaisivat pitkittyä ja Nato-prosessi olisi edelleen kesken.
Niinistö puhui asiasta myös puoluejohtajien kanssa. HS:lle hän arvioi, että teoriassa Suomeen voitaisiin perustaa jopa eräänlainen ”yhden asian hallitus”, jos muita keinoja ei ole.
Lue lisää: Niinistö on huolissaan Suomen kyvystä tehdä nopeita Nato-päätöksiä keväällä ja kesällä
Marin vaikutti lauantaina olevan samaa mieltä.
”Itse pidän mahdollisena myös sitä, että mikäli tilanne muodostuisi erittäin vaikeasti nopeastikin, niin Suomessakin olisi mahdollista muodostaa esimerkiksi yhden puolueen vähemmistöhallitus eduskunnan laajalla tuella tuoksi väliajaksi”, pääministeri sanoi toimittajille.
”[Väliaikainen hallitus] pystyisi toimimaan myös poliittisena hallituksena ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ja viemään eduskuntaan esityksiä ja aloitteita hyvinkin nopeasti.”
Uutistoimisto Bloomberg kertoi perjantaina nimettömien sisäpiirilähteidensä perusteella, että Turkki olisi valmis ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden viimeistään maaliskuussa.
Ratifiointi tapahtuisi mahdollisesti ilman Ruotsia.
Bloombergin lähteiden mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kallistumassa siihen, että Suomi on jo tehnyt riittävästi Turkin turvallisuushuolien hälventämiseksi.
Ilmoitus Suomen hyväksynnästä Natoon saatetaan lähteiden mukaan antaa ennen Turkin parlamentin taukoa, joka on määrä pitää maaliskuun puolivälissä ennen toukokuun vaaleja.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puolestaan kertoi maanantaina Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun vahvistaneen, että Suomen Nato-ratifioinnin mahdollisuudesta jo nykyisen parlamentin kaudella on keskusteltu Turkissa.
Marin korosti lauantaina, että Suomen ja Ruotsin sekä Naton intresseissä olisi edelleen yhtäaikainen jäsenyys.
”Me emme tietenkään pysty vaikuttamaan muiden maiden ratifiointiprosesseihin. Mikäli Turkki ja Unkari päättäisivät ratifioida nämä hakemukset erikseen, niin emme sille mitään mahtaisi”, hän sanoi.
