Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Suomessa pitäisi keskustella avoimemmin, miten Suomi toimii, jos Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen Nato-jäsenyyden mutta eivät Ruotsin.
”Olisi hyvä olla tämän problematiikan suhteen avoimia, eikä ikään kuin sysätä ikävää kysymystä maton alle ja toistella vain, että me haluamme liittyä Ruotsin kanssa Natoon. Niin varmasti haluammekin, mutta se ei ole kaikilta osin omissa käsissämme”, Halla-aho sanoo.
”Varmaan jollakin tahoilla pelätään, että tämän asian sanominen ääneen tekee siitä todennäköisemmän.”
Iltalehti väitti maanantaina, että Suomi on valmis menemään Natoon ilman Ruotsia. Oletteko ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana kuullut Suomen ulkopoliittisen johdon tehneen linjauksen siitä, että Suomi olisi valmis menemään Natoon ilman Ruotsia?
”Mikäli joku on tällaisen päätöksen tehnyt, siitä ei ole minulle kerrottu. Suomessa kansainvälisiin sopimuksiin liittymisestä päättää eduskunta. Tällaista päätöstä ei voi tehdä ilman eduskuntaa ja tässä tapauksessa ilman ulkoasiainvaliokuntaa.”
”Oma kantani on ollut kaiken aikaa se, että Suomi on omista turvallisuustarpeistaan ja lähtökohdistaan hakenut Nato-jäsenyyttä eikä jäsenyyshakemusta ehdollistettu Ruotsin tekemisille.”
Halla-aho ymmärtää myös varovaisuuden.
”Ymmärrän sitäkin, että Suomen ja Ruotsin eriaikainen ratifiointispekulointi koetaan Turkin harjoittamaksi poliittiseksi peliksi, johon ei haluta lähteä mukaan, ja tämän takia asialla ei mielellään spekuloida.”
Eduskunta sai jo joulukuun alussa hallituksen esityksen Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi, mutta eduskuntakäsittely on edelleen kesken.
Eduskunta päättää, valmisteleeko nykyinen vai vaalien jälkeinen eduskunta Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan lain valmiiksi.
Keskeisessä asemassa Nato-lain hyväksymisessä on Halla-ahon johtama ulkoasiainvaliokunta ja sen tekemä mietintö.
Asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa, kun valiokunnan mietintö valmistuu.
Osa ulkopoliittisesta johdosta haluaa, että eduskunta käsittelee lain valmiiksi ”pöytälaatikkoon” jo ennen kuin Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden. Se nopeuttaisi Suomen pääsyä Naton jäseneksi.
Vaikka Suomi viimeistelisi Nato-lain, se pääsee jäseneksi vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
Halla-aho sanoo, että valiokunta pohtii tällä viikolla, miten se toimii Nato-lain mietinnön kanssa.
”Käsittelemme tällä viikolla itse sisältöä eli mietintöä. Sitä käsittelemme täysin riippumatta siitä, miten aikataulun suhteen linjataan. Varmasti aikataulukeskustelua käydään sen rinnalla, ja siitäkin pyritään saavuttamaan yhteinen näkemys.”
Päätättekö aikataulusta tällä viikolla?
”En sano mitään päivämäärää, mihin mennessä se pitää tehdä, mutta tässä ei ole rajattomasti aikaa ennen kuin alkaa vaalitauko. Varmasti tällä viikolla keskustelemme aikataulusta.”
Halla-aho sanoo, että aikataulusta keskusteltiin jo viime viikolla valiokunnassa. Hän on pyytänyt eduskuntaryhmiä muodostamaan kantansa, jota puolue voisi edustaa ulkoasiainvaliokunnassa.
”Me pyrimme löytämään sellaisen ratkaisun, johon kaikki voivat yhtyä. Tämän kaltaisissa kysymyksissä pyritään välttämään äänestyksiä ja eriäviä mielipiteitä, mutta tarvittaessa enemmistö päättää.”
Halla-aho ei halua kertoa omaa näkemystään aikataulusta, koska on valiokunnan puheenjohtaja.
Lue lisää: Niinistö on huolissaan Suomen kyvystä tehdä nopeita Nato-päätöksiä keväällä ja kesällä
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan antoi toissa sunnuntaina ymmärtää, että Turkki saattaisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia.
Nopeuttiko tämä eduskuntakäsittelyä?
”Kyllä se on tietysti pakottanut edustajat pohtimaan asiaa ja muodostamaan kantaansa. Ei se ehkä aikatauluasiaan kuitenkaan vaikuta. Siihen vaikuttavat enemmän periaatteelliset kysymykset siitä, saavutetaanko jotain hyötyä sillä, että väistyvä eduskunta tekisi tämän mietinnön valmiiksi, jos Nato-jäsenyys joka tapauksessa voisi toteutua seuraavan eduskunnan aikana.”
Halla-aho sanoo, että tästä on eduskunnassa kahdenlaista mielipidettä.
”Mielestäni kumpikaan vaihtoehto ei ole erityisen dramaattinen. Tässä sekoittuu kaksi asiaa, jotka eivät liity suoranaisesti toisiinsa. Se, missä aikataulussa eduskuntaprosessi tehdään. Sekä se, miten Suomi toimisi, jos Unkari ja Turkki ratifioisivat Suomen Nato-jäsenyyden mutta eivät Ruotsin jäsenyyttä.”
Olet siis sitä mieltä, ettei näillä ole yhteyttä?
”Onhan niillä yhteys sikäli, jos spekuloidaan, että Suomen jäsenyys ratifioitaisiin ennen vaaleja. Silloin olisi suurempi paine hoitaa tämä lainsäädäntöprosessi valmiiksi myös Suomessa mahdollisimman pian. Eihän silloinkaan olisi pakkoa, vaan se olisi ulkoasiainvaliokunnan harkittavissa.”
