Suomalaisten valmius pakottaviin ja myös omaan elintasoon vaikuttaviin ilmastotoimiin on kasvanut, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa onkin vaikeuttanut talousolosuhteita.
Asia selviää HS:n Kantar Publicilla teettämästä kyselystä, joka toteutettiin tämän vuoden alussa.
Suomalaisista 62 prosenttia arvioi, että ihmisten vapaaehtoiset valinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vielä kaksi vuotta sitten huomattavasti useampi oli sitä mieltä, että ne riittävät.
Samaan aikaan entistä useampi ilmoittaa olevansa valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Näin sanoo nyt yli puolet suomalaisista.
Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pekka Jokinen ei ole näistä tuloksista yllättynyt.
”Ilmastotietoisuus kasvaa koko ajan, ja se läpäisee yhteiskuntaa selvemmin kuin esimerkiksi viitisen vuotta sitten”, hän sanoo.
Hän huomauttaa, että ilmastopoliittinen keskustelu on levinnyt viime vuosina laajasti elämän eri osa-alueille ja myös talouteen. Kyse ei ole enää politiikan erityisosa-alueesta.
Venäjän hyökkäyksen yhteydessä on puhuttu, että se vain lisää tarvetta kiihdyttää vihreää siirtymää, jotta fossiiliriippuvuudesta päästään eroon.
Poliitikkojen näkee yhä useammin pohtivan, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voisi hyödyttää Suomea, jos se synnyttää energiaomavaraisuutta, uusia investointeja ja vientituotteita.
Jokinen huomauttaa, että vastaukset voisivat olla erilaisia, jos kysymyksessä pureuduttaisiin tarkemmin kuluttamisen eri osa-alueisiin.
”Jos kysytään vaikkapa polttoaineista, siellä on myös tyytymättömyyttä ja protestointipotentiaalia.”
Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana runsaammin myös luontokatoon liittyviä kysymyksiä.
Kävi ilmi, että luontokato huolestuttaa suomalaisia keskimäärin hieman enemmän kuin ilmastonmuutos. Silti luontokadonkin kohdalla hieman yli puolet vastasi, että asia huolettaa ”tuskin lainkaan” tai ”ei kovin paljon”.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja luonnon tilan huononemista. Se etenee myös Suomessa. Luontokato johtuu elinympäristöjen hävittämisestä, ilmastonmuutoksesta, eliölajien liiallisesta taloudellisesta hyödyntämisestä, saastuttamisesta ja vieraslajeista.
Erittäin paljon luontokato huolettaa 12:ta prosenttia ja ilmastonmuutos 9:ää prosenttia suomalaisista.
Toimet luontokadon torjumiseksi kuitenkin jakavat vastaajien mielipiteitä. Suojelun lisäämistä yksityismailla kannatti 47 prosenttia ja vastusti 41 prosenttia vastaajista. Väittämässä ei tarkennettu, millä ehdoilla yksityismaiden suojelua lisättäisiin. Ehkäpä siksi ”en osaa sanoa” -vastausten määrä oli suuri.
Metsiin liittyvistä asenteista kysyttiin tällä väittämällä: ”Metsiä on käsiteltävä niin, että ne tuovat suomalaisille työpaikkoja, vaikka se tarkoittaisi heikennyksiä metsäluonnolle.”
Eri mieltä oli 49 prosenttia suomalaisista ja samaa mieltä 40 prosenttia suomalaisista.
Metsien käsittelyä koskevassa väittämässä – kuten muissakin kyselyn ympäristöväittämissä – näkyi selvä ero nais- ja miesvastaajien välillä.
Naiset vastasivat kaikkiin väittämiin ympäristön kannalta myönteisemmin kuin miehet.
Esimerkiksi metsäkysymyksessä ainoastaan kolmannes naisista kannatti metsien käsittelyä tarvittaessa myös luonnon kustannuksella, kun miehistä näin ajatteli noin puolet.
Ilmastopuolella 58 prosenttia naisista sanoi olevansa valmis tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi, kun miehistä näin vastasi 45 prosenttia.
Professori Jokisen mukaan on kansainvälisesti yleisesti tunnettu tosiasia, että naisten asenteet ympäristön varjelua kohtaan ovat miehiä myönteisempiä.
”Siinä on ihan systemaattinen ero, joka mainitaan alan perusoppikirjoissakin”, hän sanoo.
Hänellä ei ole antaa ilmiölle selitystä, eikä hän halua lähteä sitä arvailemaan.
”Sitä on vaikeampi selittää kuin muita vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi ikä on selittävänä tekijänä loogisempi oman intressin kautta.”
Tyypillisesti ilmasto- ja ympäristökyselyissä nuoret sukupolvet ovat vanhoja huolestuneempia ja vaativat enemmän toimia. Heidän täytyy elää muuttuvan ilmaston kanssa keskimäärin pidempään kuin iäkkäämpien ikäluokkien.
”Yli puolet ei ole ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta erityisen huolissaan.
HS:n kyselyssä Jokisen silmään pistää tulos siitä, että yli puolet ei ole ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta erityisen huolissaan.
Hänen mukaansa suomalaisten ilmastohuolta kysyttäessä on mitattu myös korkeampia prosenttiosuuksia. Hän oli itse mukana tekemässä vuonna 2017 yleiseurooppalaista kyselyä, jossa lähes neljä viidestä suomalaisesta oli ilmastonmuutoksesta vähintäänkin jokseenkin huolissaan.
Suomalaiset sijoittuivat tuossa ilmastokyselyssä Euroopan huolestuneimpien kansojen joukkoon Ranskan, Saksan ja Viron taakse.
Tuossa kyselyssä tosin vastausvaihtoehdot olivat erilaiset: kolme viidestä vaihtoehdosta ilmaisi jonkinasteista huolta, kun taas HS:n kyselyssä keskimmäinen vaihtoehto oli neutraalimpi ”en osaa sanoa”.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Kantar Public on toteuttanut tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
Tutkimusaineisto kerättiin 20.–26.1.2023. Aineisto koottiin Gallup Kanava -internetpaneelissa. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 054.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.
Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 3,0 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
