Perussuomalaiset karsisi myös ulko­maalaisia opiskelijoita

Riikka Purra ei pidä järkevänä yksinomaan englanniksi suoritettavia koulutus­ohjelmia. Hän kannattaa ajatusta, että ohjelmiin lisättäisiin suomen tai ruotsin opetusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvattuna 1. helmikuuta.

7.2. 10:52

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii Suomeen aktiivisempaa keskustelua perhepolitiikasta.

Purra viittaa STT:n puheenjohtajahaastattelussa Väestöliiton tuoreeseen Perhebarometri-tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten ihanteellinen lapsiluku on todellista lapsilukua alhaisempi.

”Hirvittävän vähän näidenkään vaalien alla ja tässä väestötilanteessa me Suomessa puhumme syntyvyydestä. Siitä, miten me perhe- ja lapsimyönteisellä politiikalla voisimme itse edes yrittää vaikuttaa siihen”, Purra sanoo.

Teemoina hän nostaa esille taloudelliset kannustimet ja yhteiskunnan ilmapiirin. Talouspuolella perussuomalaiset ajaa vanhemmille muita kevyempää verotusta, lapsivähennystä. Toisaalta se haluaisi lisätä yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä.

Purran mielestä ”ilmastonmuutoksella pelottelu” ja naisten taloudellista asemaa lapsiperheissä korostava keskustelu eivät kannusta lasten hankintaan.

”Haluamme hallitusohjelmaan osion, jossa näitä asioita käsitellään. Oli sen nimi sitten perhemyönteinen Suomi tai jotain muuta.”

Suomessa syntyvyys on laskenut jo kauan ja väkiluku kasvanut enää maahanmuuton varassa. Perussuomalaiset lähtisi kiristämään maahanmuuttolinjaa merkittävästi.

”Jos vaihtoehto on se, että suomalaisten määrä vähenee ja tilalle tulee aina vain lisää ulkomaalaisia niin ei, tämä ei myöskään ole se, mitä me tavoittelemme”, Purra sanoo.

Monet elinkeinoelämän järjestöt visioivat maahanmuutosta apua työvoimapulaan. Perussuomalaiset ratkaisisi ongelman nykyisen työvoiman paremmalla työllistämisellä ja sopeuttamalla hyvinvointivaltion väestökehitykseen.

Linjaus löytyy puolueen tuoreesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Siinä se nostaa Euroopan ulkopuolelta ”esimerkilliseksi järjestelmäksi” Japanin, joka ei ole reagoinut väestön ikääntymiseen maahanmuutolla vaan panostuksilla automatisointiin ja robotiikkaan.

Ohjelman julkaisua edeltävällä viikolla Japanin pääministeri varoitti yhteiskuntansa toimintakyvystä pienen syntyvyyden vuoksi. Maa on kuuluisa myös siitä, ettei sen talous ole juurikaan kasvanut 30 vuoteen.

Huolettaako Japanin malli perussuomalaisten johtajaa?

”Emme halua kopioida Japanin talouspolitiikkaa emmekä Japanin kulttuuria vaan nostaa esille myös muunlaisia lähestymistapoja näihin ongelmiin”, Purra sanoo.

Lue lisää: Yhteiskunnan on sopeuduttava väestön kutistuessa, sanoo Riikka Purra – maahan­muutto ei ole ratkaisu

Purra vakuuttaa, että perussuomalaiset tavoittelee talouskasvua, esimerkiksi työllisyyttä kohentamalla.

Hänen mukaansa työpaikkoja pitäisi saada erityisesti yksityiselle sektorille. Purra peräänkuuluttaa ammatillisen koulutuksen merkitystä. Sen yhteistyö yritysten kanssa ei hänen mukaansa toimi.

”Tällä hetkellä duunarialoille ei tule riittävästi osaajia ammattikoulutuksesta, mistä syntyy sitten monenlaisia ongelmia työvoimapulaankin liittyen.”

Lisäksi talouden tukemiseksi perussuomalaiset edistäisi työhaluisten eläkeläisten osallistumista työmarkkinoille. Hyvinvointia ei Purran mukaan kuitenkaan tulisi mitata pelkän bruttokansantuotteen varassa.

”Vaikka kaikelle voidaan laskea hinta, niin meille myös sillä on arvonsa, että Suomi on Suomi.”

Puolue vähentäisi englanninkielisten koulutusohjelmien aloituspaikkoja suomalaisissa korkeakouluissa.

Purra kritisoi tammikuun lopulla ulkomailta hakevien opiskelijoiden määrää, kun korkeakoulujen vieraskielisiä koulutusohjelmia koskeva yhteishaku oli päättynyt.

Ohjelmiin hakijoista 14 prosenttia oli Opetushallituksen mukaan suomalaisia. Valtaosa hakijoista on Euroopan ulkopuolelta, jolloin heille olisi käytössä lukukausimaksut. Hakutulokset julkaistaan kesään mennessä.

Purra ei pidä järkevänä yksinomaan englanniksi suoritettavia koulutusohjelmia, kun kotimaan työmarkkinoille pääseminen usein vaatii suomen tai ruotsin osaamista. Hän kannattaa ajatusta, että ohjelmiin lisättäisiin suomen tai ruotsin opetusta.

”Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa huolehditaan myös siitä, että maan kieltä opitaan ja ylipäätänsä integroituminen yhteiskuntaan on velvoittavampaa.”

Haastattelussa Purra vastaa kysymyksiin pitkillä pohjustuksilla. Työllisyyttä ja perhepolitiikkaa käsittelevät vastaukset alkavat Vatt:n, Kelan tai Evan tutkimusten muistelulla.

Yksi kysymys tuottaa kuitenkin napakan vastauksen.

Iltalehden viime kuussa teettämässä kyselyssä perussuomalaisten kannattajat erottuivat muista, kun selvitettiin suomalaisten suhtautumista eri väestöryhmiä koskeviin väittämiin. Puolueen äänestäjistä 40 prosenttia oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävien valkoisten. Eri mieltä olevia oli niukasti enemmän. Osa ei ottanut väitteeseen kantaa.

Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?

”Ei.”

Miksi sitten puolella puolueen kannattajakunnasta on tällainen ihmiskuva?

Seuraa hiljaisuus. Yleensä nopeasti vastannut Purra huokaisee ja pohtii vastausta 20 sekuntia.

”En osaa sanoa, miksi perussuomalaisten kannattajilla on tällainen ihmiskuva. Ylipäätänsä sellaisten asioiden selvittäminen, jotka eivät ole lainkaan oleellista poliittisten tavoitteidemme ja kannanmuodostuksemme suhteen eivätkä ole minkäänlainen tekijä poliittisessa linjassamme, on tietenkin täysin toissijainen asia meille.”

Lue lisää: Tällainen on perus­suomalaisten Riikka Purra: Tarkka puurtaja, joka on kokenut elämässään kovia

HS:n tammikuun loppupuolella julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa perussuomalaiset oli noussut Sdp:n ohi Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Ylen helmikuun alussa uutisoimassa kannatusmittauksessa Sdp kiri toiseksi perus­suomalaisten ohi.

Lue lisää: Perussuomalaiset nousi Sdp:n ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi

Lue lisää: Yle: Sdp nousi perus­suomalaisten ohi kakkoseksi, kokoomuksen etumatka hupeni

Entä jos perussuomalaiset on hallituksessa toiseksi suurin?

Vaalien alla on keskusteltu julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Kun samaa keskustelua käytiin kahdeksan vuotta sitten, perussuomalaiset valitsi hallituksessa tietoisesti ulkoministerin salkun. Ottaisiko se tällä kertaa vastaavassa tilanteessa ennemmin ulko- vai valtiovarainministerin tehtävän?

”Valtiovarainministeri totta kai. Se perinteisesti kuuluu toiseksi suurimmalle puolueelle ja on ehdottomasti hallituksen toiseksi arvokkain salkku erityisesti seuraavalla kaudella, kun julkiseen talouteen vaaditaan monenlaisia korjaustoimia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat