Eduskuntaryhmillä vaikuttaa olevan valmius viimeistellä Natoon liittyminen jo tällä vaalikaudella. Myös ulkoasiainvaliokunnassa on yksimielisyys aikataulusta, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) sanoi STT:lle kokouksen jälkeen.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) kutsui puolueet ja ulkoasiainvaliokunnan johdon keskustelemaan aiheesta perjantaina.
Kokoomuksen, Sdp:n, keskustan ja vihreiden ryhmät viestivät jo torstaina, että niiden mielestä Suomen Nato-prosessi voidaan viimeistellä jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
Vasemmistoliitto ja Rkp sanoivat perjantaina olevansa valmiita mukautumaan enemmistön kantaan.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut mandaatin tavoitella konsensusta ulkoasiainvaliokunnassa ja yhtyä siihen.
Puolueiden edustajat olivat vähäsanaisia perjantaisen kokouksen jälkeen.
”Keskusteluja käytiin hyvässä hengessä. Sovimme, että sisältöä ei sen tarkemmin kommentoida”, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi.
Halla-ahon mukaan ryhmät kertoivat kokouksessa lähinnä ”omia kantojaan aikataulukysymyksiin”.
Ulkoasiainvaliokunta tekee Suomen Nato-laista mietinnön, ja sen jälkeen täysistunto äänestää siitä.
Vielä mietintö ei ole valmis, vaan asian käsittelyä jatketaan ensi viikolla.
Halla-ahon mukaan mietinnön valmistuminen tuskin vie kauaa.
”Siitä ei tule kovinkaan pitkä eikä siellä ole kovinkaan paljoa erimielisyyttä aiheuttavia asioita.”
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on hyväksyttävä eli ratifioitava kaikissa Nato-maissa. Enää vain Turkin ja Unkarin ratifioinnit puuttuvat.
Muiden Nato-maiden ratifiointien lisäksi myös Suomen on vielä itse vahvistettava liittyminen Natoon. Nyt on kyseessä tämän Suomen oman prosessin aikataulu.
Vasemmistoliitto on puhunut aiemmin, että se mieluummin odottaisi puuttuvia ratifiointeja Turkilta ja Unkarilta.
Ryhmän puheenjohtajalta Jussi Saramolta kysyttiin ennen perjantain kokousta, onko vasemmistoliitto valmis muuttamaan kantaansa, jos kaikki muut ryhmät ovat toista mieltä.
”Totta kai tässäkin asiassa mennään enemmistön mukaan”, hän sanoi toimittajille.
”Mehän emme Naton jäseneksi pääse ennen kuin [Unkarin pääministeri Viktor] Orbán ja [Turkin presidentti Recep Tayyip] Erdogan ovat sen hyväksyneet. Se, että aikataulu pidettäisiin eduskunnan käsissä olisi mielestämme järkevää. Tässä annetaan syöttö [Erdoganin] lapaan, mutta jos niin halutaan tehdä, niin näin toimitaan.”
Saramon mielestä eduskunnan päätöksen jälkeen asia ei olisi enää ”Suomen käsissä”.
”Meillä ei ole tahoa, joka voisi eduskunnan päätöstä kyseenalaistaa ja jättäisi paperit Washingtoniin viemättä. Ei siinä enää voi tehdä poliittisia valintoja.”
Myös Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi, että eduskuntaryhmien enemmistön kanta käy puolueelle.
”Meidän mielestä se on ihan mahdollista, että tehdään niin. Varsinainen Natoon tuleminen on pitkälti Naton käsissä”, hän sanoi.
Tarkoitatteko, että Nato voisi viivyttää Suomen liittymistä siinäkin tilanteessa, että Turkki ja Unkari olisivat jäsenyyden ratifioineet?
”Natohan kutsuu meitä tallettamaan [liittymisasiakirjan], ja se on Naton, käsittääkseni pääsihteeri Jens Stoltenbergin päätös koska se tehdään. Sillä tavalla Nato on kuskin paikalla.”
Suomen oman prosessin aikataulu kytkeytyy siihen, pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakeutua Natoon yhtä aikaa.
Turkki on vihjaillut, että se voisi ratifioida ensin vain Suomen jäsenyyden. Tässä tapauksessa Suomi voisi periaatteessa jäädä odottamaan Ruotsia viivästyttämällä omaa eduskuntakäsittelyään.
Osa ulkopoliittisesta johdosta kuitenkin haluaa, että eduskunta käsittelee lain valmiiksi ”pöytälaatikkoon” tämän vaalikauden aikana. Se voisi nopeuttaa Suomen pääsyä Naton jäseneksi erityisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat jäsenyyden heti eduskuntavaalien jälkeen ennen kuin uutta hallitusta on ehditty muodostaa. Asian käsittely jo nyt antaisi Turkille myös signaalin, että Suomi on valmis liittymään Natoon.