Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan seuraavaksi puheenjohtajaksi nouseva Jouni Ovaska (kesk) keskusteli torstaina instituutin johtajan Mika Aaltolan kanssa tämän Turkin-matkasta.
Ovaskan mukaan keskustelu käsitteli matkaa, sen kulkua ja ohjelmaa. Keskustelu käytiin asiallisessa hengessä.
”Suurta dramatiikkaa matkaan ei liity, mutta muistuttaisin, että on tärkeää, etteivät tutkijat puutu liikaa poliitikkojen työhön, eivätkä poliitikot tutkijoiden työhön”, Ovaska totesi HS:lle keskustelun jälkeen.
Hän ei halunnut täsmentää, oliko tässä tapauksessa Aaltola puuttunut liikaa poliitikkojen työhön tai toisin päin.
”Jätän sen ihmisten tulkittavaksi. Mutta se on hyvä muistaa, että roolit pitää olla selvät.”
Ovaska aiotaan valita neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa puheenjohtajaksi puolustusministeriksi siirtyneen Mikko Savolan (kesk) tilalle.
Keskustelu Aaltolan Turkin-matkasta lähti liikkeelle, kun hän twiittasi matkalta saatuihin kokemuksiin viitaten mahdollisuudesta, että Suomi voisi halutessaan viestiä kykyään erottaa Suomen ja Ruotsin hakemukset.
Ilta-Sanomien haastattelussa hän myöhemmin kertoi, että Turkissa jopa odotetaan sitä, että Suomi olisi itse aktiivinen ja antaisi signaalin valmiudestaan käsitellä hakemukset itsenäisinä ja erillisinä.
Aaltola nosti näkemyksensä esille samaan aikaan kun eduskuntapuolueet yrittävät päättää kantojaan siihen, tulisiko Suomen omalta osaltaan viimeistellä Nato-jäsenyyden hyväksyntä jo tämän vaalikauden aikana.
Suomen oman prosessin aikataulu kytkeytyy siihen, pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakeutua Natoon yhtä aikaa. Turkki on vihjaillut, että se voisi ratifioida ensin vain Suomen jäsenyyden. Tässä tapauksessa Suomi voisi periaatteessa jäädä odottamaan Ruotsia viivästyttämällä omaa eduskuntakäsittelyään.
Lue lisää: Matti Vanhanen HS:lle: Puolueet kokoontuvat perjantaina kuulemaan toistensa kannat Nato-aikataulusta
Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.
Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok) puolestaan kertoo, että neuvottelukunta odottaa saavansa kahden viikon päästä torstaina pidettävässä kokouksessaan selvityksen siitä, mitä Aaltolan Turkin matkan ohjelmaan on kuulunut ja millaisia teemoja siellä on käsitelty.
Sirénin mukaan instituutin johtajan on tärkeä ymmärtää työssään tutkimustyön rooli tuottaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päättäjille päätöksenteon tueksi.
”Sitten on erikseen poliittinen prosessi ja poliittiset neuvottelut.”
Siihen, onko Aaltola toiminnassaan ymmärtänyt näiden kahden eron, Sirén ei suoraan halunnut ottaa kantaa.
”Ilmeisesti tällainen epäilys on ollut ainakin median suunnasta, koska media on ollut tässä aktiivinen.”
Kuulemisen seuraavassa kokouksessa vahvistaa myös Ovaska, jonka mukaan on hyvä, että siinä neuvottelukunta pääsee kuulemaan tarkemmin Aaltolan matkan yksityiskohdista.
Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnankin jäsenenä toimiva Erkki Tuomioja (sd) on syyttänyt Aaltolan toimintaa tilanteessa politikoinniksi ja oman agendan ajamiseksi julkisessa keskustelussa.
”Tutkijoiden olisi kunnioitettava omaa rooliaan”, Tuomioja totesi Ylen haastattelussa.
Neuvottelukunnan toinen jäsen, vihreiden Atte Harjanne, ei näe tilannetta aivan näin dramaattisena. Kuitenkin hänenkin mukaansa on tärkeää, että asia käydään neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa yhdessä Aaltolan kanssa läpi.
”Ulkopoliittisen instituutin johtajan tulisi olla erittäin tarkka rootelistaan, ettei kellekään tulisi kuvaa, että hän kuuluisi suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjiin”, Harjanne toteaa.
"Juuri nyt Suomen Nato-prosessi on herkässä vaiheessa, eivätkä nämä roolit saisi mennä yhtään sekaisin. En usko, että tietoisesti näin on käynytkään, mutta se, miltä asiat näyttävät, on toinen asia”, Harjanne jatkaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto ei ottanut suoraan Aaltolan toimintaan, koska Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva laitos.
Hän kuitenkin korosti sen tärkeyttä, että Natoon liittyvät viestit Suomesta ovat yhdenmukaisia ja koordinoituja herkässä neuvottelutilanteessa.
”Eduskunta on ollut hyvin kurinalainen tässä Nato-prosessissa koko ajan. Täällä on ollut yhteinen henki siitä, että asia viedään eteenpäin niin hyvin kuin voidaan”, hän kommentoi toimittajille asiaa eduskunnassa.
Hänen mukaansa Ulkopoliittiseen instituuttiin liittyy kuitenkin kansainvälisesti tietty leima: koska se on eduskunnan rahoittama ja lähellä eduskuntaa, se saatetaan mieltää puoliviralliseksi instituutioksi.
”Siinä mielessä se ei ole ihan samassa asemassa kuin kokonaan erilliset tutkimuslaitokset, jotka saavat muualta rahoituksensa. Siinä on oltava tarkkana, että viesti on selkeä, että tutkijat tekevät tutkijan työtä ja neuvottelijat ja poliitikot tekevät omaa työtänsä”, Haavisto sanoi.
Oikaisu 9.2. kello 16.09: Jutusta sai kuvan, että Mika Aaltola olisi twiitissään esittänyt, että Suomen pitäisi viestiä kykyään erottaa Suomen ja Ruotsin hakemukset. Tosiasiassa Aaltola vain nosti tällaisen mahdollisuuden esiin.
Oikaisu 10.2. kello 16.21: Jutussa väitettiin Ulkopoliittisen instituutin olevan eduskunnan alainen laitos. Se on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton laitos.