Bryssel
Minulla ei ole oikeutta palata ilman tuloksia kotiin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstaina Brysselissä tavattuaan Euroopan unionin valtionpäämiehet.
Zelenskyin mukaan keskusteluissa EU-johtajien kanssa useat olivat luvanneet hänelle ”tarvittavia aseita ja tukea, myös taistelulentokoneita”. Lisäksi hän alleviivasi huippukokouksen intensiivisessä tiedotustilaisuudessaan, että Ukraina haluaa aloittaa EU-jäsenyyskeskustelut jo tänä vuonna.
”Siis vuonna 2023”, hän vielä täsmensi.
Lue lisää: Zelenskyin Brysselissä tavannut Marin: On tärkeää käydä keskustelua kasvotusten
Brysselin kulisseissa käytetään usein hieman holhoavaa sävyä, kun Ukrainasta puhutaan: että maan odotuksia esimerkiksi jäsenyyden suhteen ei saisi liikaa lietsoa ja eikä toiveita raskaasta aseistuksesta virittää yläkanttiin.
Zelenskyi tuli ja käveli odotustenhallinnan yli. Ukrainan presidentti on yksinkertaisesti niin väkevä viestintuoja, että käynti Euroopan pääkaupungeissa vain kasvatti EU-maiden poliittista painetta tehdä enemmän Ukrainan hyväksi.
”Ukrainalaiset ovat hyvin selkeitä siinä, mitä he tahtovat. Heillä on aina suunnitelma A, mutta myös B, C, ja D”, kuvasi yksi EU-diplomaatti ennen kokousta.
Vasta pari viikkoa sitten Euroopassa väiteltiin Leopard-taistelupanssarivaunuista, kun Saksalla oli vaikeuksia päättää, voisiko se toimittaa niitä Ukrainaan.
Saksa taipui, ja nyt Venäjän suurhyökkäysspekulaatioiden myötä puhe on siirtynyt jo ilmapuolustukseen ja hävittäjiin. Tosin taistelupanssareidenkin toimitukset ovat vaikeuksissa, sillä EU-maat laskevat vielä, miten paljon kalustoa ne uskaltavat lähettää oman puolustuksensa vaarantumatta.
Lue lisää: Der Spiegel: Leopard-hanke vaikeuksissa
Zelenskyi on osallistunut EU-huippukokousten Ukraina-osuuksiin aiemminkin, mutta videoyhteydellä. Läsnäololla oli aivan toinen vaikutus.
Vierailun saaman suuren julkisuuden ansiosta hänen toiveensa tuen kasvattamisesta toistuu torstaista eteenpäin kaikissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kanavissa ja medioissa.
Etukäteen ”symboliseksi” arvioitu vierailu oli enemmän kuin pyrähdys Brysselissä. Zelenskyi kävi edellispäivänä ensin Britanniassa ja sitten Ranskassa.
Britanniassa pääministeri Rishi Sunak ilmoitti, että Britannia järjestää Ukrainan ilmavoimien lentäjille koulutusta. Hävittäjistä ei annettu lupausta, mutta koulutuskin on Zelenskyille arvokas kotiin vietävä tuominen.
Ranskassa Zelenskyi tapasi sekä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin että Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin. Kokous oli Zelenskyin mukaan ”voimakas” ja siellä tehtiin hänen mukaansa myös konkreettisia päätöksiä, joita hän ei tiedotustilaisuudessa suostunut avaamaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapui Brysseliin yhdessä Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Myös huippukokouksen yhteydessä Zelenskyillä oli useita kahdenvälisiä tapaamisia. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) tapasi hänet yhdessä Baltian maiden, Tanskan, Tšekin ja Slovakian kanssa.
Brysselissä vierailun tunteikkain osuus oli käynti EU-parlamentissa. Sen päätteeksi soi ensin Ukrainan kansallislaulu ja välittömästi sen perään EU:n tunnushymni Oodi ilolle. Viesti ei jäänyt epäselväksi.
Zelenskyin toive jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta vuonna 2023 on EU:lle kova pala purtavaksi.
Kuten EU-virkamies muistuttaa, Ukraina jätti jäsenhakemuksen viime helmikuussa Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja tuolloin useampi maa arvioi, ettei Ukrainasta ikinä tule edes ehdokasmaata.
Meni muutama kuukausi, ja kuinka kävikään. Kesäkuussa 2022 Eurooppa-neuvosto myönsi maalle jäsenehdokkaan virallisen aseman.
Sen jälkeen ukrainalaiset ovat urakoineet täyttääkseen jäsenehdokkuuden myötä tulevat vaatimukset, jotta varsinaiset jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa. Komissiosta on monta kertaa jo todettu, että maa etenee paperitöissä hämmästyttävää vauhtia ollakseen sotaa käyvä maa. Tähän liittyvät myös presidentti Zelenskyin viimeaikaiset otteet, joilla hän on käynyt korruptioepäilyjen kimppuun.
Lue lisää: Zelenskyin korruptionvastaiset toimet kiihtyvät
EU:n jäseneksi voi hakea, jos täyttää ehdot esimerkiksi vakaasta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja toimivasta markkinataloudesta. Tällä hetkellä EU:ssa vielä toistellaan, että oikotietä jäsenyyteen ei ole etenkään siksi, että odotushuoneessa on myös vuosia jäsenyyden eteen työskennelleitä Länsi-Balkanin maita.
Ehkä joku on silti jo piirrellyt skenaarioita, miten Ukrainan kokoinen maa integroitaisiin unioniin. Sillä olisi isoja seurauksia muun muassa EU:n budjetille, päätöksenteolle ja maatalouspolitiikalle.
Ukrainan jäsenyys kuulostaa epärealistiselta, mutta poliittinen paine kasvaa, ja se saa usein ihmeitä aikaan.