Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) kannattaa ajatusta siitä, että Nato-jäsenyyttä koskeva lainsäädäntö käsitellään valmiiksi nykyisen eduskunnan aikana.
Häkkäsen mukaan asia voidaan käsitellä loppuun ennen puuttuvia ratifiointeja. Unkari ja Turkki eivät ole hyväksyneet Natoon viime vuonna hakeneita Ruotsia ja Suomea jäseneksi.
Häkkänen perustelee asiaa vaikealla kansainvälisellä tilanteella. Hänen mukaansa Nato-jäsenyyden toteuttamiseen ei tulisi tuoda kotimaisella lakiprosessilla ylimääräisiä hidasteita.
”Jos tämä eduskunta on tätä asiaa käsitellyt yhdeksän kuukautta ja asia on päivänselvä kansalaisten kannatuksen, presidentin, hallituksen ja eduskunnan osalta, niin pitäisi olla erittäin painavia syitä, että asia siirrettäisiin seuraavalle eduskunnalle. En näe tällaisia perusteita. Selvää asiaa ei kannata ryhtyä monimutkaistamaan.”
Asian käsittely on puhuttanut siitä asti, kun hallitus antoi liittymistä koskevan lakiesityksen eduskunnalle joulukuun alussa.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) on kutsunut eduskuntapuolueet keskustelemaan perjantaina siitä, missä aikataulussa eduskunnan pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva kansallinen lainsäädäntö hyväksyä.
Matti Vanhanen
Vanhasen mukaan olisi hyvä, että eduskuntapuolueet pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, millaisessa marssijärjestyksessä Suomen Nato-jäsenyys kansallisesti tehtäisiin.
Vanhanen sanoo Turkin toiminnan aiheuttaneen hyvin paljon sekaannusta Suomen ja Ruotsin jäsenyyden osalta, joten olisi erittäin tärkeää, että Suomi toimisi mahdollisimman selkeällä tavalla.
Vanhanen pitää hyvin todennäköisenä, että yhteisymmärrys löytyy.
Perjantain tilaisuudessa on tarkoitus vaihtaa tietoja eri eduskuntaryhmien välillä, eikä siellä ole tarkoitus tehdä linjauksia.
”Ulkoasiainvaliokunta on laatimassa ja päättämässä mietinnöstä Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin liittyen, ja ulkoasiainvaliokunnasta on pyydetty, että jäsenet selvittäisivät omien eduskuntaryhmiensä kannan asiaan”, Vanhanen sanoo STT:lle.
Vanhanen ei ota kantaa siihen, millainen marssijärjestyksen pitäisi olla.
Lakiesitykseen ovat ottaneet kantaa useat eduskunnan valiokunnat. Asia vaatii vielä ulkoasiainvaliokunnan laatimaa mietintöä, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto äänestää lakiesityksestä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) esitti tammikuussa, että eduskunta jäisi odottamaan puuttuvia ratifiointeja, jotta se voisi tarvittaessa ottaa kantaa prosessin aikana mahdollisesti tapahtuviin asioihin.
Toisaalta hän on tällä viikolla epäillyt sen tarkoituksenmukaisuutta, että uusi eduskunta haluaisi vielä perehtyä asiaan.
”Se voisi johtaa eduskuntavaalien ympärillä opportunistiseen keskusteluun ja sitä kautta kaikenlaisiin provokaatioihin”, Halla-aho sanoi tiistaina.
Vielä joulukuussa myös Vanhanen oli sitä mieltä, että kaikkien maiden ratifiointeja olisi odotettava ennen kuin eduskunta käsittelisi asian valmiiksi. Vanhanen sanoo, että tilanne näytti tuolloin selkeämmältä.
”Turkin toiminta on tätä asetelmaa muuttanut hyvin paljon. Siksi on tärkeää, että eduskunta selkeyttää Suomen jatkoaskeleita”, hän sanoo.
Odottaminen voisi tarkoittaa sitä, että asia siirtyy seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi, jos puuttuvia ratifiointeja ei saada ennen sitä. Toisin kuin useimmat lakiesitykset, kansainvälisenä sopimuksena Nato-esitys ei raukeaisi eduskunnassa vaalien myötä.
Eduskunnan jälkeen lakiesitys saa lopullisen hyväksynnän tasavallan presidentiltä, minkä jälkeen asiakirja toimitetaan Yhdysvaltoihin talletettavaksi.
Vaikka eduskunta ja presidentti hyväksyisivät lakiesityksen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.
Häkkänen kiistää ajatuksen, että kotimaan päätöksenteolla Suomi irtaantuisi Ruotsin tahdista. Hänen mukaansa asiaa voidaan koordinoida vielä siinä vaiheessa kansainvälisesti, kun Naton pääsihteeri viimeisten ratifiointien jälkeen kutsuu Suomen muodollisesti jäseneksi.
”Mitään niin painavia perusteita ei tällä hetkellä ole, että tämä prosessi pitäisi eriyttää. Nyt tähdätään kesän Vilnan huippukokoukseen, jonka jälkeen on uuden tilannearvion paikka.”
Häkkänen on Nato-jäsenyyttä kauan kannattaneen kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hänen mukaansa puolueen eduskuntaryhmällä ei ole asiasta vielä virallista kantaa, mutta asiasta on ”selvä yleinen henki”.
”Asiasta on käyty useasti keskusteluja”, Häkkänen sanoo.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi lainsäädännön edistämisasiaa lyhyesti saapuessaan EU-maiden poliittisten johtajien huippukokoukseen Brysselissä. Marin sanoi, ettei aio kertoa ennen perjantaita julkisuuteen kantaansa siitä, pitäisikö Nato-jäsenyytä koskeva lainsäädäntö käsitellä valmiiksi nykyisen eduskunnan aikana.
Marinin mukaan hänen puolueväellään kanta on tiedossa, mutta pääministerinä hän ei halua kertoa sitä ennen yhteistä keskustelua muiden puolueiden kanssa.
Täsmennys 9.3. kello 12.38: Juttua päivitetty kauttaaltaan uusilla tiedoilla muun muassa Jussi Halla-ahon tammikuuta uudemmista kommenteista.
