Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kävi torstaina instituutin neuvottelukunnan tulevan puheenjohtajan Jouni Ovaskan (kesk) kanssa keskustelun Aaltolan huomiota herättäneestä Turkin matkasta ja Nato-aikataulua koskeneesta analyysistä.
Aaltola toistaa HS:lle Ovaskan sanat siitä, että heidän keskustelunsa oli sävyltään ”oikein asiallinen”.
Sen pidemmälle Aaltola ei halua ottaa kantaa käynnissä olevaan keskusteluun hänen Turkin matkastaan, koska asian on sovittu olevan instituutin hallituksen puheenjohtaja Kai Sauerin vastuulla.
Päivätyökseen ulkoministeriön alivaltiosihteerinä toimivan Sauerin mukaan matka oli osa instituutin rutiinitoimintaa ja hänellä oli siitä tieto etukäteen. Esimerkiksi muodollisesti ulkoministeriön kanssa matkaa ei kuitenkaan millään tavalla koordinoitu etukäteen. Sauer kertoo keskustelleensa matkasta ja siitä nousseesta keskustelusta torstaina Aaltolan kanssa.
”Ehkä pääjohtopäätökset tässä ovat, että on toimittu ulkopoliittisen instituutin mandaatin ja strategian puitteissa. Keskusteltu on kuitenkin myös tavasta, jolla tästä on viestitty, että se olisi ehkä voinut olla vähän maltillisempaa”, Sauer toteaa.
Matkan sisältöä ja Suomen Nato-jäsenyysaikataulua koskevaa analyysiään Aaltola sen sijaan kertoo mielellään avaavansa.
Alkuviikosta Aaltola oli Turkissa maan ulkoministeriön kutsumana ja matkalta palattuaan hän kirjoitti twitteriin ketjun ja antoi Ilta-Sanomille haastattelun, joissa hän esitti eri skenaarioita Suomen liittymisaikataulusta Natoon.
Mistä analyysissä oli oikein kyse? Sen takana Aaltola kertoo yhä seisovansa.
”Tarkoituksena oli tuoda esille, että on kolme eri skenaariota, joilla Suomi voi tulla täysin hyväksytyksi Naton jäseneksi”, Aaltola aloittaa.
”Vallitsevat teoriat ovat, että tilanne joko ratkeaa itsekseen tai Yhdysvaltojen avulla siten, että Suomi ja Ruotsi pääsevät Naton jäseniksi yhtä aikaa.”
”Kolmas vaihtoehto on, että Suomi signaloisi Turkille halukkuudestaan ilman Ruotsia, ja jossa Ruotsin osalta odotus voisi olla ohi hyvässä tapauksessa kesään mennessä”, Aaltola sanoo.
Aaltola sanoo halunneensa tuoda erityisesti tämän kolmannen skenaarion keskusteluun, koska siitä on puhuttu vähemmän.
”Turkki on julkisesti ilmoittanut, että se saattaa nämä hakemukset erottaa toisistaan. Turkilla on myös enemmän sympatiaa Suomea kohtaan. Suomessa onkin syytä pohtia, miten me toimimme, jos Turkki vaatii sitä, että Suomi julkisesti pyytää, että hakemukset käsitellään erillisinä. Että mentäisiin eri aikaan, peräjälkeen.”
Aaltolan analyysi, varsinkin sen kolmas osa ja ajankohta, herätti voimakkaita reaktioita: esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnankin jäsenenä toimiva Erkki Tuomioja (sd) syytti Aaltolan toimintaa politikoinniksi.
Matkalla Aaltola tapasi yhdessä ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen kanssa muun muassa turkkilaisdiplomaatteja ja -tutkijoita.
Matkaohjelmasta löytyvät tapaamiset muun muassa Turkin ulkoministeriön Pohjois- ja Keski-Euroopan suhteista vastaavan johtajan Hayriye Kumaşcıoğlun sekä Ankaran yliopiston professorin Mehmet Akif Kireçcin kanssa.
Kuvakaappaus Mika Aaltolan ja Henri Vanhasen matkaohjelmasta.
Kuitenkaan pelkästään näihin tapaamisiin Aaltolan analyysi ei perustu, vaikka nimenomaan Aaltolan kolmas skenaario nousi toistuvasti esiin Turkissa käydyissä keskusteluissa.
”Turkki saattaa haluta signaalia Suomelta, että Suomi Natoon pääsisi, eikä ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa sitä ei tule. Se nähtäisiin haluttomuuden osoituksena”, Aaltola pohtii.
Hän kuitenkin muistuttaa, että hakemusten erottamiseen liittyvä signaali Suomelta ei takaa sitä, että Turkki ratifioisi Suomen jäsenyyden. Voi olla, että Turkki siten vain nöyryyttäisi Suomea entistäkin enemmän.
”Mutta näistä poluista päättäjien pitäisi nyt valita ja on hyvä, että niistä kaikista keskustellaan.”
