Bryssel
Brysselissä koolla ollut EU-huippukokous kävi torstain ja perjantain välisenä yönä pitkän keskustelun muuttoliikkeestä ja EU-maiden kyvystä kilpailla Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.
Kaksipäiväiseksi tarkoitettu kokous vedettiin läpi vajaassa vuorokaudessa.
Muuttoliike on Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd) mukaan aihe, joka ei poistu huippukokousten pöydiltä.
”Keskustelimme ulkorajakysymyksistä ja niistä tarpeista, joita olemme vuosien varrella nähneet esimerkiksi hybridivaikuttamisen osalta. Rajoja ja ihmisiä käytetään sen välineinä.”
Muuttoliikkeessä jäsenmaat keskittyivät siihen, miten EU-maiden ulkorajavalvonta, maahantulijoiden rekisteröinti ja maahantulijoiden mahdolliset palautukset lähtömaihinsa saataisiin toimimaan nykyistä paremmin.
Nyt maiden kesken on tästä riitaa. Esimerkiksi Välimeren maat, joihin suuri osa siirtolaisista tulee ensimmäiseksi, kokevat kantavansa kohtuutonta taakkaa. Siirtolaisten kauttakulku- ja kohdemaat puolestaan syyttävät ensi linjan maita siitä, että ulkorajavalvonta vuotaa eikä tulijoiden rekisteröinti toimi kuten pitäisi.
Koronan jälkeen siirtolaismäärät ovat kasvaneet vauhdikkaasti ja alkavat lähestyä vuoden 2015 lukemia. Muun muassa Saksa, Itävalta, Belgia ja Hollanti tuskailevat, kun vastaanottopaikat ovat ruuhkautuneet luvattomasti EU-alueelle saapuneista maahantulijoista.
Komission tietojen mukaan EU-alueella tehtiin viime vuoden loppuun mennessä yli 920 000 turvapaikkahakemusta, missä oli yli 40 prosentin kasvu edellisvuodesta. Hakijoista 61 prosenttia ei tarvinnut kansainvälistä suojelua eli ei ollut oikeutettu turvapaikkaan.
Osa maista haluaisi käyttää EU-varoja rakentaakseen rajoille aitoja. EU-komissio ei ole suostunut fyysisten esteiden rahoittamiseen, vaan on korostanut, että varat on tarkoitettu valvonnan ja teknisen välineistön parantamiseen.
Kokouksen loppupäätelmien mukaan komissiota kehotetaan rahoittamaan toimia, jotka suoraan edesauttavat EU:n ulkorajojen valvontaa. Tämän voi halutessaan tulkita tarkoittavan aitoja.
Väärin perustein maahan tulleiden ihmisten palautukset lähtömaihin eivät myöskään nykyisellään toimi.
EU:n tarkoituksena on painostaa lähtömaita palautussopimuksiin ensisijaisesti hyvällä, mutta tarvittaessa myös pahalla. Jos maa ei suostuisi palautuksiin, sen kansalaisten mahdollisuutta saada viisumi EU-alueelle kiristettäisiin.
Suomen huippukokousdelegaatio lähdössä Europa-rakennuksesta perjantain vastaisena yönä. Vasemmalla Sanna Marinin avustaja Saara Pokki, oikealla eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd).
Talouskeskustelussa muun muassa Suomi toivoi tiukkoja loppupäätelmiä siitä, miten jäsenmaat toivovat komission linjaavan valtiontukipolitiikkaa. Marinin mukaan tukien tarkkarajaisuus ja rajallinen kesto on kokouksen loppupäätelmissä mukana.
Kesällä Yhdysvallat sääti vihreää siirtymää tukevan ja kotimaisuusvaatimuksia sisältävän lainsäädännön IRA:n (Inflation Reduction Act). Se tukee tuotantoa Yhdysvalloissa muun muassa verohelpotuksin, ja nyt EU laatii sille vastavetoa löysentämällä omia valtiontukisääntöjään.
Komissiolla on valtiontuissa yksinomainen toimivalta, ja odotuksena on, että se paaluttaa uudet säännöt voimaan lähiaikoina.
Lue lisää: Komissio aikoo ehdottaa uutta yhteistä EU-rahastoa kesään mennessä
Saksa ja Ranska ovat innokkaimpia vastaamaan IRA:han niin, että EU-maat saisivat antaa nykyistä anteliaammin valtiontukea yrityksilleen. Suurin osa muista jäsenmaista pelkää tämän johtavan valtiontukikilpailuun ja EU:n sisämarkkinoiden hajoamiseen.
Suomen hallitus muotoili kannan, jonka mukaan Suomi ei näe tarvetta valtiontukipolitiikan perustavanlaatuiselle muutokselle IRA:n takia. Suomen mukaan ensin pitäisi analysoida ja tehdä vaikutusarviot ja jatkaa myös neuvotteluita Yhdysvaltain kanssa IRA:n soveltamisesta.
Erityisen kielteisesti Suomi suhtautuu siihen, että yritysten tuotannollisia investointitukia saisi jakaa nykyistä vapaammin.
Keskustelu uusista rahoitusvälineistä, lähinnä komission eteenpäin tuuppimasta suvereniteettirahastosta, jatkuu maaliskuun ja kesäkuun huippukokouksissa. Se olisi tarkoitettu maille, joilla ei ole Saksan ja Ranskan tavoin valtiontaloudessaan varaa kovin runsaisiin valtiontukiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kävelivät torstaina neuvoston mediatilan läpi yhteiseen tiedotustilaisuuteensa.
EU-huippukokouksen kohokohta oli Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailu. Zelenskyi saapui huippukokoukseen torstaina puoliltapäivin puhuttuaan ensin EU-parlamentissa.
”Oli tärkeää, että meillä oli yhteinen tapaaminen. Se merkitsee paljon näin sodan valitettavan yksivuotispäivän alla”, Marin sanoi.
Lue lisää: Zelenskyi tuli EU:n vieraaksi ja käveli holhoavien puheiden yli
Zelenskyi viipyi paikalla paljon pidempään kuin oli etukäteen oletettu, koska hän kävi huippukokouskeskustelun jälkeen vielä useita keskusteluita pienryhmissä.
Myös Sanna Marin osallistui tällaiseen tapaamiseen. Suomen lisäksi samassa ryhmässä olivat Viron, Latvian, Tanskan, Tšekin ja Slovakian johtajat.
”Puhuimme lähinnä aseellisesta tuesta ja Ukrainan tulevaisuudennäkymistä EU:ssa. Kuvasin sitä, miten Suomi on tukenut, ja kerroin tulevista päätöksistä, joita Suomi on valmis tekemään.”
Marinin mukaan Suomella on tieto siitä, millaista aseistusta Ukraina tarvitsee. Suomi tukee eurooppalaisen puolustusmateriaalituotannon vauhdittamista Ukrainan tuen lisäämiseksi ja myös eurooppalaisen puolustuskyvyn kasvattamiseksi.
Marinin mukaan keskustelu entistä raskaamman kaluston lähettämiseksi Ukrainaan jatkuu lähiviikkoina muun muassa hävittäjien osalta.
Marin sanoi, ettei Ukraina-avussa rajaa pois mitään, ei hävittäjiäkään.
”En tässä linjaa Suomen mahdollisista tulevista lahjoituksista. Suomi on ulkorajavaltio ja Venäjän rajanaapuri, ja meidän pitää kaikissa päätöksissämme ottaa se huomioon. Tämän kerroin myös presidentti Zelenskyille. Hän hyvin ymmärtää, millainen naapuri Venäjä on, ja varmasti myös Suomen position. Yleisesti eurooppalaisella tasolla meidän pitää yhdessä pystyä keskustelemaan, millaista aseistusta Ukrainaan toimitamme.”
Zelenskyin lähdön jälkeen alkoi vasta varsinainen EU-maiden huippukokous noin yhdeksän tuntia aikataulustaan jäljessä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel veti kokouksen lisäksi niin sekavasti, että jäsenmaiden delegaatiot olivat illan edetessä hermoromahduksen partaalla.
Huippukokouksessa aikaa menee kokouksen loppupäätelmien sanamuotojen hiomiseen niin, että ne kelpaavat kaikille jäsenmaille. Michel nosti kaikki auki olevat sanamuodot kerralla pöydälle sen sijaan, että EU-johtajat olisivat edenneet asiakokonaisuus kerrallaan.
