EduskunTAAN näytti perjantaina muodostuneen näkemys siitä, että Natoon liittymistä koskeva laki voidaan käsitellä loppuun jo tällä vaalikaudella.
Näin siis voitaisiin tehdä riippumatta siitä, ovatko kaksi viimeistä Naton jäsenmaata, Turkki ja Unkari, ratifioineet Suomen jäsenyyttä päätöstä tehtäessä.
Eduskunnan käsittelyjärjestys on aiheuttanut keskustelua liittyen muun muassa kysymykseen siitä, voisivatko Suomi ja Ruotsi edetä Natoon lopulta eri tahtia, kuten Turkki on vihjaillut viime aikoina.
Mitä päätös viimeistellä Nato-laki jo tämän eduskunnan aikana tarkoittaisi?
Virallisesti Nato-lain käsittelyaikataulua linjataan ulkoasiainvaliokunnassa, jonka mietintö on vielä kesken ja joka ei siis ole ottanut asiaan kantaa.
Eduskunnassa järjestettiin perjantaina keskustelu, jossa ryhmät kertoivat kantojaan toisilleen.
Lain vieminen Suomessa loppuun asti tällä vaalikaudella tarkoittaisi yhdestä näkökulmasta sitä, että Suomi olisi tehnyt oman osuutensa Nato-jäsenyyden vahvistamiseksi.
Kun sitten Turkki ja Unkari mahdollisesti vasta tämän jälkeen etenisivät omissa ratifioinneissaan, eteneminen olisi mahdollisimman ennustettavaa, eikä Suomessa olisi hoitamattomia asioita tiellä.
Nato-kysymyksen olisivat käsitelleet myös alusta loppuun saman eduskunnan edustajat.
Uuden eduskunnan myötäkään asialle tosin tuskin tulisi sen kummempia esteitä.
Taustakeskusteluissa kuulee silti ajateltavan, ettei pois voi sulkea sellaistakaan mahdollisuutta, että uusien edustajien keskuudessa heräisi vielä kysymyksiä tai toivetta lisäkäsittelystä, mikä voisi tuoda viivytystä.
Muutoin voi ajatella, että ajallinen ero tuskin olisi kovin merkittävä, vaikka käsittely vietäisiin loppuun tulevankin eduskunnan aikana.
Puhemies Matti Vanhanen (kesk) on vakuuttanut, että hän olisi tarvittaessa valmis kutsumaan eduskunnan koolle myös vaalitauon aikana.
Kovin dramaattisesta erosta ei kahden vaihtoehdon välillä siis luultavasti puhuta.
Käsittely ennen vaaleja tarkoittaa toisaalta myös sitä, että asia on hoidettu pois tiiviimpien vaaliväittelyjen alta.
Suomessa ulkopoliittiset päätökset on tavattu tehdä laajassa yhteisymmärryksessä. Julkisuudessa ja taustana perjantaina kuullut kommentit viittasivat siihen, ettei aikataulukeskustelun ole haluttu politisoituvan turhaan vaalien alla.
Mitä eduskunnan päätös sitten tarkoittaa Suomen ja Ruotsiin yhteistien kannalta?
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vihjannut, että Turkki voisi olla halukas hyväksymään Suomen jäseneksi ennen Ruotsia.
Suomessa taas on pidetty tärkeänä sitä, että maat etenisivät yhtä matkaa Natoon.
Suurlähettiläät Klaus Korhonen (vas.) ja Axel Wernhoff jättivät samanaikaisesti jäsenyyshakemukset Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille (kesk.) Brysselissä 18. toukokuuta.
Tämä linja ei virallisissa puheissa ole muuttunut, vaikka jonkinlaista ajallista eroa ei voi sulkea pois.
Vaikka eduskunta nyt käsittelisi asian valmiiksi, olisi Suomella yhä periaatteessa ja halutessaan mahdollisuus odottaa Ruotsia, jos Turkki päättäisi ratifioida vain Suomen jäsenyyden.
Valtioneuvoston pitää esitellä Nato-laki tasavallan presidentin vahvistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa ja presidentin sitten vahvistaa se.
Tässä olisi siis odottamiselle pelivaraa periaatteessa.
Eri asia on sitten, haluttaisiinko tällaista pelivaraa enää tuossa vaiheessa käyttää, jos eduskunta on jo sanansa sanonut ja jos Naton ovi olisi Suomelle avoinna.
Lopullisesti Suomen jäsenyys tulee voimaan vasta, kun sekä Turkki että Unkari ovat ratifioineet jäsenyydet, Naton pääsihteeri on kutsunut Suomen liittymään Naton perussopimukseen ja kun Suomi tämän jälkeen on vielä tallettanut oman liittymispöytäkirjansa Yhdysvaltoihin.
Ainakin periaatteessa ulkopoliittinen johto voisi harkita myös tämän talletuksen ajankohtaa.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi aiemmin Ilta-Sanomille, että tuossa kohdassa liikkumavaraa on ”jonkin verran” , ja Suomi voisi esimerkiksi odottaa sitä, että Ruotsin prosessi on etenemässä, jos se on edetäkseen.
Sitä ei kuitenkaan ole loputtomiin, koska eduskunta on tehnyt päätöksen Natoon liittymisestä, hän arvioi.
”Mutta jos on kysymys esimerkiksi valmistautumisesta Naton huippukokoukseen, niissä puitteissa kyllä liikkumavaraa on kesäviikkojen osalta”, Pöysti sanoi.
TulkiNta lienee siis, että ainakin pidempi odotus tällä tapaa on varsin epätodennäköinen eduskunnan tehtyä päätöksen.
Toisaalta voi kysyä, olisiko ero välttämättä kummoinen verrattuna siihen, että eduskunnan päätös jätettäisiin odottamaan Turkin ja Unkarin ratifiointeja mahdollisesti seuraavan eduskunnan aikaan.
Jos Suomi saisi ratifioinnit kokoon ennen Ruotsia, saattaisi paine edetä ja saada asia käsiteltyä nopeasti kasvaa aivan riippumatta siitä, tulisiko päätös tämän vai seuraavan eduskunnan aikana vai eduskunnan ollessa tauolla.
Kyse on pitkälti siitä, mikä konkreettinen tilanne olisi ja mitä poliittisesti haluttaisiin tehdä ja nähtäisiin mahdolliseksi.
Suomi on koko prosessin ajan pitänyt tiivistä yhteyttä niin Ruotsiin kuin muihinkin keskeisiin Nato-maihin. Näin tehdään varmasti prosessin loppuun saakka.
Selvää lienee, että jos Suomelle tulisi tilaisuus edetä Natoon ennen Ruotsia, olisi se keskustelun paikka niin kotimaassa kuin laajemmin, eikä Suomi toimisi yksin tyhjiössä.
Keskustelussa eduskunnan käsittelystä on kysytty myös sitä, antaisiko Suomen oman Nato-lain hyväksyntä jo ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja Turkille sellaisia pelimerkkejä, joita ei kannattaisi antaa tai lähettääkö se vääriä signaaleja.
Signaalien suhteen Suomi on toivottavasti viestinyt Turkille tarkat halunsa ja niiden uskoisi siis olevan Turkin tiedossa riippumatta eduskunnan päätösaikataulusta.
Ulkoapäin on nyt mahdotonta muuta kuin veikata kaikkia Nato-ratifiointiyhtälön osia ja Turkin mielenliikkeitä.
Turkin aikatauluun voivat vaikuttaa myös viimeaikaiset tuhoisat maanjäristykset. Perjantain tietojen mukaan maanjäristyksissä on kuollut yli 21 000 ihmistä Turkissa ja Syyriassa. Turkissa huomio on nyt käytännössä täysin maanjäristyksen tuhoissa.