Keskiviikkona päättyneessä Naton puolustusministerikokouksessa liittolaismaat vakuuttivat jälleen vahvaa tukea Ukrainalle ja lupasivat niin ammustuotannon kasvattamista kuin raskaan aseistuksen toimituksia.
Yhdeksi keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousi se, kuinka sodan jatkuminen kuluttaa nyt suuria määriä ammuksia. Teollisuuden tuotantoa on kasvatettava, ja varastot kaipaavat täydennystä.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg kiersi keskiviikon lehdistötilaisuudessa kysymyksen siitä, onko huolena jo se, että Ukrainalta loppuvat ammukset.
Hän sanoi, että asiaan on reagoitu jo kuukausia sitten, ja nyt tuotanto jo kasvaa. Nato tarkastelee myös omia tavoitteitaan ammusten varastoinnista.
Kokouksen alla Stoltenberg sanoi, että Ukrainan ammusten kulutus on moninkertainen tämän hetkisen tuotannon tasoon verrattuna.
Lupauksia tuotannon kasvattamisesta kuultiin nyt Stoltenbergin mukaan muun muassa Ranskalta, Yhdysvalloilta, Saksalta ja Norjalta.
”Tuotanto kasvaa nyt. Ja sillä on suunnaton merkitys.”
Osittain tuotantoa on kasvatettu olemassa olevissa tuotantolaitoksissa, mutta lisäksi tarvitaan investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin ja se vie aikaa, hän sanoi.
Keskustelua käytiin kokouksen aikana myös raskaan aseistuksen, kuten Leopard 2-taistelupanssarivaunujen toimituksista.
Saksalainen Die Welt -lehti kertoi aiemmin, että koalitio rakoilisi ja että Saksan pyrkimykset järjestää suunnitellut kaksi panssaripataljoonaa Ukrainaan ovat täten vaikeuksissa. Yhdessä pataljoonassa on organisaatiosta riippuen 30–50 vaunua.
Lehden mukaan Tanska ja Hollanti eivät aikoisi lähettää Ukrainaan Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja. Sen sijaan ne tukisivat taloudellisesti 100 Leopard 1 -taistelupanssarivaunun korjaamista ja kunnostamista.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi samalla Reutersin mukaan keskiviikkona, että länsimaat olivat luvanneet Ukrainaan 48 Leopard 2-taistelupanssarivaunua mukaan lukien 31 vanhempaa Leopard 2 A4-vaunua, joiden toimitusta koordinoisi Puola.
Tämän lisäksi Saksa lähettää neljätoista ja Portugali kolme edistyneempää Leopard 2A6-taistelupanssarivaunua.
Hollannin puolustusministeriö puolestaan viestitti, että Die Weltin uutinen oli virheellinen. Hollanti ei omista vaunujaan vaan liisaa niitä Saksalta. Saksan kanssa oli linjattu, että toisen pataljoonan vaunut sopisivat paremmin Ukrainaan. Hollanti ei kuitenkaan vastusta sen käytössä olevien vaunujen lähettämistä, ministeriöstä viestitettiin Reutersille.
Myös puolustusministeri Mikko Savola (kesk) sanoi kokouksen päätteeksi, että Leopard-uutinen oli niin sanottu ankka.
”Äsken se ei ainakaan ollut hajoamisen partaalla”, Savola sanoi koalitioon viitaten.
”Kyllä täälläkin on kokoonnuttu ja puhuttu ja kyllä tästä yhteistyömalli löytyy”, hän sanoi.
Savola kertoi myös, että Suomi on parhaillaan valmistelemassa kolmattatoista tukipakettiaan Ukrainalle.
Tiettävästi myös osuudesta Leopard-hankkeessa päätetään pian. Tarkempia tietoja Suomen osallistumisesta ei saatu kokouksen aikana.
Keskiviikkona puolustusministerin agendalla oli myös keskustelua oli muun muassa puolustuksen rahoittamisesta ja siitä, minkälainen tavoite sen suhteen pitäisi asettaa. Asiasta on määrä tehdä päätöksiä Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa.
Teeman odotetaan herättävän kiivasta keskustelua tätä ennen.
Stoltenberg sanoi, että on ”selvää”, että puolustukseen on panostettava lisää.
Hänen mukaansa näkemys on nyt, että nykyistä tavoitetta, jonka mukaan puolustukseen tulisi käyttää kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ei tulisi pitää kattona. Sen sijaan sitä tulisi pitää lattiana ja minimitasona.
Naton tämän hetken tavoitteena on kahden prosentin taso 2024 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia menoista pitäisi käyttää materiaalihankintoihin.
Venäjän hyökkäyssodan alettua monet maat ovat panostaneet paljon puolustukseensa ja tukeneet Ukrainaa. Silti vain noin kolmannes jäsenmaista ylsi edellisen ennusteen mukaan tavoitteeseen vuonna 2022.
Savola kertoi, että kokouksessa ilmeni kahdenlaisia näkemyksiä: toiset maat haluavat kahden prosentin olevan minimitaso. Toiset katsovat, että niillä menee aikaa kahden prosentin tason saavuttamiseen.
Hän toisti HS:lle tiistaina kertomansa näkemyksen, että Suomen seuraavan hallituksen olisi sitouduttava kahden prosentin tasoon.
Tarvetta tavoitteen nostamiseen hän ei nähnyt. Hän uskoi, että kahden prosentin tasolla kyetään pitämään vahva suorituskyky myös jatkossa.
Suomessa puolustusmäärärahojen taso yltää tällä hetkellä kahteen prosenttiin, mutta se on laskemassa, kun suurten hankkeiden kuten hävittäjähankintojen ja Merivoimien alushankintojen kustannukset vähenevät.
Seuraavia suuria panostuksia tehdään Maavoimien kehittämiseen, Savola sanoi.