Maahanmuuttovirasto Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo, että turvapaikkapäätösten laatua on parannettu ja yksikön toimintaan kehitetty valtavasti kuuden viime vuoden aikana.
”Sisäinen laadunvalvonta on nykyään jatkuvaa ja myös esimerkiksi tulkkauksen laadunvalvontaa on kehitetty. Päätösten laatu on saatu hyvälle tasolle ja siinä on myös pysytty”, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan myös YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä on saatu järjestelmän toiminnasta pääosin hyvää palautetta vuonna 2019.
Hän kommentoi HS:ssä sunnuntaina julkaisemaa tutkija Eila Isotaluksen haastattelua. Isotalus tutki väitöskirjassaan vastaanottokeskuksen elämää ja turvapaikkaprosessin toimijoiden kokemuksia vuonna 2017.
Isotalus kertoi haastattelussa pettyneensä järjestelmään.
”Olin luottanut suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja siihen, että turvapaikanhakijat saavat oikeutta. Mutta kun seurasin prosesseja, näin miten hirveän isoja aukkoja siellä oli. Luottamukseni suomalaiseen järjestelmään horjui pahasti”, hän sanoi artikkelissa.
Isotaluksen mukaan eräs lääkäri esimerkiksi koki, että hänen kirjoittamansa todistus hakijan terveydentilasta oli turvapaikkakäsittelyssä sivuutettu.
Lehtinen myöntää, että turvapaikkahakemusten käsittelyssä oli vuosina 2016–2017 ongelmia, ja käsittelyn laatu kärsi hakemusruuhkan takia.
Syyriassa käyty sota laukaisi vuonna 2015 suuren pakolaisaallon kaikkialle länsimaihin. Suomessakin turvapaikkahakemusten määrä kasvoi nopeasti.
Antti Lehtinen
”Samaan aikaan lainsäädäntöä kiristettiin ja hakemusmäärät kymmenkertaistuivat. Meillä oli paljon uusia työntekijöitä, oli myös paljon uusia avustajia ja tulkkeja”, Lehtinen sanoo.
Migriltä vaadittiin kaiken lisäksi käsittelyaikojen nopeuttamista. Lopputulos oli ”haastava”.
Hallitus päätti myös kriisin keskellä vuonna 2016 kiristää turvapaikanhakijoiden oikeusavun saamisen kriteerejä. Kiristykset peruttiin vuonna 2021 muun muassa UNHCR:n arvostelun seurauksena.
”Se oli hyvä päätös kaikkien kannalta”, Lehtinen sanoo.
Turvapaikkapäätösten laatua on arvioitu Migrissä vertaamalla päätöksiä hallinto-oikeudessa käsiteltyjen valitusten kohtaloihin. Mitä vähemmän päätökset muuttuvat oikeudessa, sitä parempaa on päätösten laatu. Tässä suhteessa laatu on Lehtisen mukaan nyt hyvä.
”Uuden strategian mukaan laadun arvioinnissa keskiöön nostetaan myös asiakaskokemus. Tämä koskee myös turvapaikkaprosessia”, hän sanoo.
Lehtinen kuitenkin painottaa, ettei asiakaskokemuksen huomioiminen tarkoita sitä, että turvapaikan saamisen edellytykset muuttuisivat.
”Mutta vaikka lopputulos olisi hakemuksen hylkääminen, niin tavoitteena on, että asiakkaalla olisi sellainen olo, että hän on tullut kuulluksi ja asiakaskokemus olisi mahdollisimman hyvä”, Lehtinen sanoo.
Migri perustaa vielä kevään aikana oleskelulupaprosessien kehittämisryhmiä, joihin turvapaikka-asioissa kutsutaan mukaan järjestöjä ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden avustajia.
”Näin saamme mahdollisimman laajasti havaintoja kehittämistarpeista ja pääsemme käymään dialogia kumpaankin suuntaan.”
Tutkijan kertomaan lääkärin väitteeseen lääkärintodistuksen sivuuttamisesta on Lehtisen mukaan vaikeata ottaa kantaa, kun ei tarkemmin tiedä, mistä on kyse.
”Liittyykö se turvapaikkaperusteeseen vai yksilöllisen inhimillisen syyn arviointiin?”
Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät hakijalla täyty, oleskeluluvan tarve arvioidaan ”yksilöllisestä inhimillisestä” näkökulmasta.
Ulkomaalaislaissa lukee näin: Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.
”Kriteerit ovat kuitenkin tiukat lain esitöissä. Esimerkiksi hoidon korkea hinta ja henkilön varattomuus eivät riitä perusteeksi, vaan kotimaahan palaaminen pitää olla muista syistä inhimillisesti katsoen poissuljettu vaihtoehto ”, Lehtinen sanoo.
Isotalus käsittelee tutkimuksessaan ja haastattelussaan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maastapoistamiskäytäntöjä. Ne eivät kuulu Migrin vaan poliisin vastuulle.