Eläköityneen kenraalin mukaan Suomen puolustusmenojen ei tarvitsisi ylittää kahta prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) Nato-jäsenyydestä huolimatta.
Naton tavoitteena on, että sen jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen kaksi prosenttia bkt:sta. Prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen ei pidä kahden prosentin tavoitetta erityisen terveenä laskentaperusteena.
”Sehän on Nato-suositus, eikä sitä moni muukaan maa täytä. Kun meillä on kustannustehokas järjestelmä, niin sehän on meidän ansiotamme. Ei meitä pidä siitä rangaista niin, että joutuisimme maksamaan enemmän keinotekoisesti”, Pyykönen sanoo.
Kustannustehokkuudella Pyykönen viittaa asevelvollisuusmalliin, joka tuottaa laajan reservin edullisesti verrattuna ammattiarmeijaan. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta korostaisi järjestelmän kustannustehokkuutta tavoitetta arvioitaessa.
Puolustusmenot ovat nousseet Suomessa yli kahden prosentin hävittäjä- ja korvettihankintojen sekä Ukrainan sotaa seuranneiden lisäpanostusten myötä. Ilman uusia toimia osuuden on kuitenkin arvioitu alittavan rajan jälleen vuodesta 2026 alkaen suurten hankintojen jäädessä taakse.
Pyykönen kuitenkin pitää hyvänä tuoreimpia panostuksia puolustukseen. Hän osallistui aikanaan Jyrki Kataisen (kok) hallituksen määräämän puolustusvoimauudistuksen toteuttamiseen eli armeijan supistamiseen.
”Se, että Puolustusvoimille annetaan nyt rahoitusta, ei ole uutta rahaa, vaan sellaista, joka otettiin aikanaan pois ja nyt annetaan takaisin”, hän sanoo.
Lue lisää: Suomen puolustus ajettiin veitsenterälle, sanoo entinen komentaja
Puolustusministeriö katsoo, että Suomen tulee ylläpitää vähintään kahden prosentin taso myös vastaisuudessa.
Ministeriön Nato-toimiston johtaja Karoliina Honkanen sanoo, että Suomi on tulevana jäsenmaana sitoutunut tähän tavoitteeseen.
”Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. Tämä edellyttää omasta puolustuskyvystä huolehtimista”, Honkanen sanoo.
Kahden prosentin tavoite linjattiin ensi kerran valtiojohtotasolla Walesin huippukokouksessa vuonna 2014 osin reaktiona Krimin valtaukseen. Honkanen pitää linjausta merkityksellisenä, sillä sen asettamisen jälkeen Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot ovat kasvaneet kahdeksan vuotta putkeen.
Walesin tavoitteeseen sovittiin kymmenen vuoden tarkastelujakso. Sen takia on pidetty mahdollisena, että tavoitetta saatettaisiin uudistaa Vilnan huippukokouksessa tänä kesänä.
Tiistaina puolustusministeri Mikko Savola (kesk) sanoi Helsingin Sanomille, että tulevan hallituksen pitää linjata kahden prosentin saavuttamisesta jatkossakin.
