Keskusta esittää talous- ja kasvulinjauksessaan, että Suomen julkinen talous tulisi saada tasapainoon kahdessa vaalikaudessa. Se vaatisi yhdeksän miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2030 mennessä.
Ensi vaalikaudelle osuvaan 4,5–5,5 miljardin euron sopeutukseen tulisi 2,5–3 miljardin euron edestä menoleikkauksia. Työllisyyden ja talouskasvun vahvistamisesta kertyisi 1,5 miljardia ja verotuksesta 0,5–1 miljardia euroa.
”Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava, jotta selviämme tulevista kriiseistä ja väestön ikääntymisestä seuraavasta menopaineesta. Seuraavan vaalikauden isoin asia on sopeutua ikääntyväksi kansakunnaksi”, sanoi keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tiedotteessa.
Keskusta lupaa lapsilisiin 200 euron korotuksen ja esittää myös dieselin käyttövoimaverosta luopumista, koska dieselin hinta on nykyään noussut bensiiniä kalliimmaksi. Lapsilisien korotuksesta seuraisi 178 miljoonan euron sopeutustarve, keskusta laskee.
Menosäästöistä keskusta linjaa, että mitään kohdetta ei pidä rajata toimien ulkopuolelle. Puolue näkee merkittävän säästöpotentiaalin esimerkiksi indeksikorotusten leikkaamisessa ja asumistukijärjestelmän uudistamisessa.
Veropolitiikassa keskusta katsoo, että tulevalla vaalikaudella ei ole realistista panna toimeen merkittäviä veronkevennyksiä. Korotukset tulee kohdistaa lähinnä haittaveroihin ja välilliseen verotukseen. Suurituloisten solidaarisuusveroa keskusta jatkaisi.
Liikenteessä pitäisi keskustan mielestä siirtyä vaiheittain polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperustaiseen verotukseen. Silloin autoilu olisi suhteellisesti edullisempaa siellä, missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä, henkilöauton käyttö on välttämätöntä ja etäisyydet pitkiä, keskusta esittää.
Työllisyydessä keskusta asettaa tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä työllisten määrä olisi noussut 150 000:lla ja että puolet ikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon.
