Perustuslakivaliokunta edellyttää, että eläinten teurastamisessa sallitaan jatkossakin poikkeusmenettelyjä uskonnollisista syistä.
Nyt Suomen laki mahdollistaa juutalaisten ja islaminuskoon kuuluvien perinteiden mukaisen teurastuksen, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa.
Hallitus esitti tämän muuttamista niin, että verenlaskun aloittaminen kiellettäisiin ennen kuin eläin on asianmukaisesti tainnutettu tai lopetettu. Ehdotus oli osa eläinten hyvinvointia koskevaa lakiesitystä.
Perustuslakivaliokunta päätti kuitenkin torstaina, että muutosta ei tehdä.
Valiokunnassa viisi kansanedustajaa jätti lausuntoon eriävän mielipiteen.
Joukossa oli poikkeuksellisesti sekä hallituksen että opposition edustajia. Oppositiossa olevista perussuomalaisista eriävän mielipiteen allekirjoitti Olli Immonen ja hallituksen edustajista Maria Guzenina (sd), Bella Forsgrén (vihr), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Anna Kontula (vas).
”Itse pidän merkityksellisenä sitä, että uskonnonvapautta on katsottu voivan rajoittaa esimerkiksi silloin, kun on kyse ihmisten silpomisesta tai moniavioisuudesta. Mielestäni eläimelle tietoisesti tuotettu suuri kipu ja kärsimys sisältää näihin rinnastettavia elementtejä”, vasemmistoliiton Kontula perusteli kantaansa.
Lakiesitys korvaisi aiemman eläinsuojelulain. Esityksellä muun muassa hillittäisiin koirien ja kissojen pentutehtailua. Lisäksi uusien parsinavetoiden rakentaminen ja uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin heti lain tullessa voimaan.
Esitys myös kieltäisi porsaiden kirurgisen kastraation ja emakkojen siemennykseen tarkoitettujen tiineytyshäkkien pitkäaikaisen käytön 12 vuoden siirtymäajan jälkeen.
Valiokunta piti ehdotettuja 12 vuoden siirtymäaikoja varsin pitkinä eikä lain tavoitteiden näkökulmasta asianmukaisina. Se ei kuitenkaan edellyttänyt kohtien muuttamista, toisin kuin rituaaliteurastuksen kohdalla.
Valiokunta antoi asiasta lausunnon maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Sen mietinnön odotetaan valmistuvan perjantaina, jolloin eduskunta on kutsunut asiasta tiedotustilaisuuden koolle.
Eduskunnan täysistunto äänestää lakihankkeen kohtalosta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön ja siihen mahdollisesti sisältyvien muutosten pohjalta.