Eduskunta kävi ajan­kohtais­keskustelun Ukrainan tilanteesta – edustajat vakuuttivat tuen jatkuvan ”niin kauan kuin tarpeen”

Moni kansanedustaja osoitti sanansa Ukrainan Suomen-suurlähettiläälle Olga Dibrovalle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskunnan täysistunnossa aiemmin helmikuussa.

24.2. 11:51 | Päivitetty 24.2. 14:13

Eduskunta piti perjantaina hiljaisen hetken ja kävi ajankohtaiskeskustelun Ukrainan tilanteesta.

Tarkoituksena oli osoittaa tukea Ukrainalle, sillä Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut tasan vuosi.

”Olemme joutuneet kuluvan vuoden aikana näkemään silmitöntä väkivaltaa myös naisia ja lapsia kohtaan. Siviilikohteita on tuhottu raakalaismaisilla iskuilla”, istuntoa johtanut varapuhemies Antti Rinne (sd) sanoi keskustelun aluksi.

Rinne korosti, että Venäjä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotarikoksiin.

”He [ukrainlaiset] eivät taistele vain oman maansa tulevaisuuden puolesta, vaan ihmisyyttä kunnioittavien arvojen puolesta.”

Rinteen puheenvuoron jälkeen eduskunta piti hiljaisen hetken, jonka jälkeen keskustelun avasi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) puheenvuoro.

”Sodalle ei tällä hetkellä näy loppua. Suomen tuki on kuitenkin vankkumaton. Olemme Ukrainan rinnalla nyt ja jatkossa”, Haavisto sanoi.

Ryhmien puheenvuoroissa kansanedustajat korostivat samaa viestiä siitä, että tukea on jatkettava ”niin kauan kuin se on tarpeen”.

”Yhdysvallat, Britannia ja EU-maat tukevat Ukrainaa. Kaikkein tärkeintä, kuten ministeri kertoi, on jatkaa tukemista ja avun lähettämistä”, sanoi Riikka Purra (ps).

”Ukraina voittaa, ja jälleenrakennetaan voittavaksi kumppaniksemme”, sanoi puolestaan Saara-Sofia Sirén (kok).

Moni edustaja osoitti sanansa paikalla olleelle Ukrainan Suomen-suurlähettiläälle, Olga Dibrovalle. He korostivat myös sitä, että Ukrainaan on saatava ”oikeudenmukainen rauha” Ukrainan ehdoilla.

Näin sanoi myös puolustusministeri Mikko Savola (kesk). Hän arvioi, että Suomi on tukenut Ukrainaa noin 135 eurolla kansalaista kohden.

”[Se on] suhteessa enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Tukeminen vaatii panostuksia ja maksaa rahaa, mutta on kysyttävä, mikä olisi hinta, jos Venäjä tämän sodan voittaisi”, hän sanoi.

Satu Hassi (vihr) puolestaan korosti, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan.

”Putin pelkäsi Ukrainan liukumista länteen, hän sementoi Ukrainan halun olla osa länttä, EU:ta ja Natoa. Putin pelkäsi Naton laajenemista, hän sai Suomen ja Ruotsin hakeutumaan Natoon. Putin halusi hajottaa länttä, hän yhtenäisti sitä. Putin halusi näyttää Venäjän voiman, hän näytti sen heikkouden”, hän sanoi.

Keskustelu loppui hallituksen ministereiden puheenvuoroihin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) piti puheenvuorossaan tärkeänä, että Venäjä maksaa Ukrainan jälleenrakennuksen ja korvaa aiheuttamat tuhonsa.

”Suomi tukee vahvasti kaikkien sotarikosten dokumentointia, syyllisten vastuuseen saattamista ja sellaisen tuomioistuimen perustamista, joka voisi tuomita Venäjän tästä hyökkäyssodasta niin, että he, jotka todella ovat vastuussa tästä sodasta, kuten Putin, joutuvat vastaamaan tästä sodasta”, hän sanoi.

Ajankohtaiskeskustelut ovat eduskunnassa suhteellisen harvinaisia.

Viimeksi eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun lokakuussa, kun se keskusteli ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Sodan vuosipäivä näkyy perjantaina monin tavoin. Presidentti Niinistö kommentoi asiaa lausunnossaan ja esimerkiksi valtioneuvosto osoittaa tukeaan Ukrainalle liputtamalla Suomen ja Ukrainan lipuilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat