Sisäministeriö selvityttää koko Timtšenkon perheen kohtelun, oikeus­­kanslerilta ei löydy Saarelaisen mainitsemaa ohjetta

Myös oligarkin tyttären kansalaisuushakemuksen käsittelyssä toimittiin poikkeuksellisella tavalla.

Vuonna 1999 Suomen kansalaisuuden saanut Gennadi Timtšenko on yksi Venäjän rikkaimmista ihmisistä.

21.2. 10:19 | Päivitetty 21.2. 10:33

Helsingin Sanomien tietojen mukaan sisäministeriö aikoo selvityttää kansalaisuushakemusten käsittelyn oligarkki Gennadi Timtšenkon koko perheen osalta.

HS uutisoi viime perjantaina, että myös Timtšenkon tytär Ksenija Frank (ent. Timtšenko) sai kansalaisuuden poikkeusmenettelyllä vuonna 2000.

Ulkomaalaisvirasto (nyk. Maahanmuuttovirasto) oli vain kuukautta ennen kansalaisuuden myöntämistä ilmoittanut, ettei tyttären hakemuksen kiirehtimiseen suostuta. Jostain syystä kansalaisuus kuitenkin myönnettiin pikavauhtia eikä Maahanmuuttovirasto ole pystynyt selvittämään, miksi asiassa toimittiin vastoin annettua päätöstä.

HS:n tietojen mukaan sisäministeriössä on nyt päätetty, että Timtšenkon perheenjäsenten hakemusten käsittely käydään kokonaisuudessaan läpi Maahanmuuttoviraston kanssa.

Lue lisää: HS:n tiedot: Myös oligarkki Timtšenkon tytär sai Suomen passin pikavauhtia

Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että Ulkomaalaisviraston tuolloinen johtaja Matti Saarelainen sai vuonna 1999 ystävältään, Timtšenkon liikekumppanilta Kai Paanaselta avunpyynnön oligarkin kansalaisuusasiassa. Saarelainen on myöntänyt antaneensa ohjeita hakemuksen kiirehtimiseksi.

Ministeriö on jo selvityttänyt Saarelaisen toimintaa Suposta, jossa tämä työskenteli pitkään. Selvityksen tuloksista uutisoitiin viime viikolla.

HS on tiedustellut Saarelaiselta sähköpostitse, mitä hän mahdollisesti tietää Ksenija Frankin hakemuksen pikakäsittelystä, mutta hän ei ole vastannut kyselyyn.

Kansalaisuuspäätöksen antaneelta virkamieheltä lisätietoja ei enää saada, koska hän on jo edesmennyt.

Vanhempiensa perustaman säätiön puheenjohtaja Ksenija Frank esiintyi vuonna 2018 Pietarin talousfoorumissa. Paneelikeskustelun aiheena oli Venäjän ”kansallinen ja alueellinen brändääminen”.

Viisihenkisen perheen neljälle jäsenelle myönnettiin Suomen kansalaisuus vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1995 syntynyt Ivan-poika sai kansalaisuuden samaan aikaan isänsä ja äitinsä Jelenan kanssa vuonna 1999. Seuraavana vuonna kansalaisuutta haettiin tuolloin 14-vuotiaalle Ksenijalle.

Perheen vanhimmalla lapsella, vuonna 1978 syntyneellä Natalja Browningilla ei Maahanmuuttoviraston antamien tietojen mukaan ole Suomen kansalaisuutta.

Kansalaisuuspäätökset olivat ehdollisia, eli hakijat saivat Suomen passin vasta, kun he olivat luopuneet Venäjän kansalaisuudesta.

Timtšenkon hakemusten aikoihin Ulkomaalaisvirasto oli pahasti ruuhkautunut ja kansalaisuuspäätöksiä joutui odottamaan 2–3 vuotta, jopa pidempään.

Nopeasti saaduista Suomen passeista on ollut hyötyä maailmalla liikkuville oligarkin perheenjäsenille. HS:n selvitysten perusteella kansalaisuus näyttää myös suojanneen Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvaa Gennadi Timtšenkoa EU:n pakotelistaukselta kevääseen 2022 asti.

Viime viikolla julki tulleiden selvitysten mukaan Saarelainen vetosi vanhojen toimiensa selvittämisen yhteydessä ohjeeseen, joka olisi valmisteltu oikeuskansleri Paavo Nikulan kanssa.

Supon selvityksessä todetaan, että kyseinen ohjeistus olisi ollut voimassa vuosina 1998–1999.

Saarelainen oli ohjeistanut virallisen oikeuskansleri Nikulan vahvistaman ohjeen mukaisesti laatimaan kiirehtimiskirjeen ulkomaalaisvirastolle, jolloin hakemus voitiin ottaa kiirehtimismenettelyyn, asiakirjassa todetaan.

HS pyysi Saarelaisen mainitsemaa ohjetta oikeuskanslerinviraston kirjaamosta. Sieltä ilmoitettiin, että ohjetta ei löydy:

”Supon selvityksen sanamuotojen perusteella kyse ei näyttäisikään olevan varsinaisesta oikeuskanslerin laatimasta ohjeesta, vaan pikemminkin Ulkomaalaisviraston omasta ohjeesta, jonka sisältöä on ehkä käyty oikeuskanslerin kanssa läpi.”

HS on tiedustellut Maahanmuuttovirastosta, onko sen arkistossa kyseistä ohjetta, mutta kysymykseen ei ole toistaiseksi saatu vastausta.

Ohjeistuksen sanottiin koskevan ”kansalaisuuden kriteerit täyttäviä selviä tapauksia”.

Suposta syksyllä 2022 eläköitynyt Matti Saarelainen toimi Ulkomaalaisviraston johtajana vuosina 1998–2004.

Saarelainen kertoi selvittäjille antaneensa samanlaisen ohjeistuksen kymmenissä vastaavissa tapauksissa.

Epäselväksi jää, miksi pahojen ruuhkien keskellä juuri Timtšenkon perhe sai ohituskaistan. Supo oli nimenomaisesti ja toistuvasti pyytänyt varoittamaan, mikäli Timtšenko hakee kansalaisuutta. Miehen yhteydet muun muassa Putiniin olivat jo 1990-luvulla Supon tiedossa.

Kansalaisuushakemusten ruuhkista kirjoitettiin tuohon aikaan runsaasti mediassa ja ongelmat olivat myös oikeuskanslerin tiedossa.

Sekä Nikula että hänen edeltäjänsä Jorma S. Aalto kiinnittivät toistuvasti huomiota käsittelyaikoihin.

Oikeuskanslerinvirasto viittaa HS:lle antamassaan vastauksessa tietoihin, joiden mukaan vuonna 2001 Ulkomaalaisvirastossa oli aloitettu kokeiluluontoinen menettely. Siinä uudet hakemukset käytiin läpi välittömästi niiden saavuttua.

Hakemukset, joissa oli selvät edellytykset tehdä myönteinen päätös, ratkaistiin heti. Kokeilu alkoi kuitenkin vasta Timtšenkojen hakemusten käsittelyn jälkeen.

Lue lisää: Suojelupoliisin suojatti ja oligarkin apurin kaveri – HS selvitti kohutun virkamiehen taustat

Lue lisää: Suojelupoliisin rahoitus on yli kolmin­kertaistunut kymmenessä vuodessa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat