Ylen julkaisemasta hakukoneesta, josta käy ilmi niin sanottujen S2-oppilaiden määrä eri peruskouluissa, on noussut iso poliittinen haloo.
Sekä opetusministeri Li Andersson (vas) että tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat perjantaina Ylen Koulukonetta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eriarvoisuutta.
Tutkijat pitävät hakukoneesta seurannutta keskustelua tervetulleena, mutta myös rasistisena.
S2-opetuksessa oppilaat opiskelevat suomea toisena kielenään.
Yliopistotutkija Emilia Palonen sanoo, että ministerien tapa moittia Yleä uutisoinnista ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia. Palonen tutkii politiikkaa ja lähidemokratiaa Helsingin yliopistossa valtio-opin laitoksella.
”Ministerit ojentamassa Yleä ei tietenkään ole hyvä asia”, hän sanoo.
Palonen kertoo silti olevansa tutkijana ilahtunut Ylen koulukoneen ympärillä käydystä keskustelusta.
”Tässä kuitenkin keskustellaan asiasta eikä arvoista. On parempi keskustella politiikasta ja politiikan kertomisen tavoista kuin se, että puhuisimme jonkun poliitikon Whatsappin käytöstä. Olen iloinen siitä, että poliitikot puhuvat tästä vaalikeväänä.”
Yliopistotutkija Emilia Palonen
Palonen muistuttaa, että Ylellä on velvollisuus jakaa tietoa.
”Ja totta kai myös ministerien pitää keskustella omasta toimialastaan. Sehän on heidän tehtävänsä. Suomi kaipaa koko ajan poliittista keskustelua. Tämä keskustelu kertoo samalla siitä, että Yle ei ole hallituksen kontrollissa kuten tahot Suomessa väittävät.”
Palosen mukaan koulukoneesta virinnyt laaja keskustelu kielii siitä, että koulujen eriytymisestä äidinkieleen pohjautuen ei ole aiemmin pääkaupunkiseudulla ollut tapana keskustella: ”Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin tietoa päätöksenteon tueksi.”
Hän muistuttaa, että kysymys on monitahoinen.
”Myös tutkimustieto yksinkertaistaa ilmiötä, ja tutkimus on osin vanhentunutta”, Palonen sanoo.
Yksi koulukeskustelun stereotypioista on hänen mukaansa se, että painotetulle luokalle lapsiaan haluavat ovat keskiluokkaisia ja yhteiskunnan moninaisuutta vastustavia eriytymisen syntipukkeja.
Palosen arvion mukaan ministerit ovat paheksuneet koulukonetta ennen muuta siksi, että hakukoneen yksioikoiset tiedot voivat leimata tiettyjä alueita ja niillä asuvia ihmisiä. Myös tutkija pitää koulukonetta turhan yksinkertaistettuna tapana esittää koulujen eriytymisen monimutkaista ilmiötä.
”Sillä tiedolla, mitä koulukoneesta saa, ei voi tehdä päätelmiä asian keskeisistä ongelmakohdista eikä tällaisen tiedon pitäisi riittää poliitikoillekaan. Jos syntyy stereotypioita, käy kuten Ruotsissa, jossa tietyille alueille ei haluta muuttaa”, Palonen sanoo.
Tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen
Tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen pitää koulukoneen julkaisemista Yleltä virheenä. ”Sitä ei olisi pitänyt julkaista”, hän sanoo.
Virtanen vastaa koulutusaiheista tutkimuslaitos Etlassa eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa.
”On hienoa, että tätä tietoa on kerätty Opetushallituksessa ja sitä jaetaan, mutta ongelma Ylen julkaisemassa koulukoneessa on yksittäisten koulujen nimeäminen”, Virtanen sanoo.
Hänen mukaansa median kuuluu uutisoida koulujen eriytymisestä, mutta toisella tavalla eikä esittelemällä pelkkää dataa.
”Asiasta kirjoittaminen ei olisi millään tavalla vaatinut koulujen nimeämistä. Yle olisi voinut esitellä asiaa yleisemmin eikä kertoa yksittäisen koulun oppilaiden menestymistä tai paljastamalla vanhempien tulotasoa.”
Virtasen mukaan tietojen julkaisu yksittäisten koulujen tasolla vaikuttaa lapsiin erityisesti silloin, kun koulu on pieni ja tiedot yksilöityvät tarkemmin.
”Tällaisena Ylen koulukone leimaa tiettyjä kouluja käyvät lapset”, hän sanoo.
”Ja nämä lapset ovat pieniä eivätkä voi itse vaikuttaa asiaansa.”
Tutkimuspäällikön mielestä Ylen koulukone vain lisää koulujen eriytymistä, sillä julkaistu tieto vaikuttaa vanhempien valintoihin.
”Ja näitä valintoja tekevät hyväosaiset”, Virtanen sanoo.
Hän myös huomauttaa, että koulukoneesta virinnyt keskustelu on hyvin rasistista ja sen julkaisun ”surullinen seuraus”.
”Tällä tavalla rasismia kohdennetaan tiettyihin kouluihin ja näiden koulujen lapsiin.”
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ihmettelee koulukoneesta noussutta keskustelua.
”Meidän tehtävämme on tuottaa yhteiskuntaan uutta ja merkityksellistä tietoa, ja S2-oppilaiden määrä sekä heidän sijoittumisensa eri puolille maata on silkkaa faktaa. Sen kertominen on tärkeää ja kiinnostavaa”, Jokinen sanoo julkaisun perusteluksi.
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen
Hän kertoo, että Ylellä käytiin tietojen julkaisusta etukäteen perusteellinen keskustelu.
”Oli selvää, että maahanmuuttoa läheltä liippaava aihe tulee herättämään voimakasta keskustelua, mutta sehän ei tietenkään saa mediaa pelottaa”, Jokinen sanoo.
Ministerien lisäksi Koulukonetta ovat Twitterissä arvostelleet Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinensekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.
Kritiikistä Jokinen on hämmästynyt.
”On tosi kummallista, että selkeiden faktojen julkaiseminen olisi ikävää tai jotain, mitä kritisoida. Faktojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, ja toivottavasti päätöksentekijät tekevät niiden perusteella myös päätöksiä”, hän sanoo.
Koulukonetta on arvosteltu leimaavana. Jokinen pitää väitettä käsittämättömänä.
”Jos jokin Merilahden koulu on kolmantena listalla, leimaako se Merilahtea? Tuntuu kummalliselta, että jokin kylmä fakta olisi leimaava. Tämä kertoo enemmän arvostelijoiden mielipiteistä”, hän sanoo ja muistuttaa, miten koulukoneesta käyvät ilmi S2-oppilaiden määrän lisäksi koulun alueen korkeakoulutettujen taso, työllisyysaste sekä asukkaiden keskitulo.
Jokinen pitää tietoja ”erittäin mielenkiintoisina”.
”Minusta keskustelun asenteellisuus on hämmästyttävää: eli se, miten erilaisista taustoista tulevat pidetään jotenkin negatiivisena asiana. En itse sitä suinkaan näe sellaisena. Tämä on ilmiö, jota on syytä tarkastella, ja ilmiössä on erilaisia puolia.”
Oikaisu 20.2. klo 14.16. Päätoimittaja Jouko Jokisen sitaatissa viitattiin aiemmin virheellisesti Meilahteen. Jokinen tarkoitti kuitenkin Merilahden peruskoulua Helsingissä.