Vielä viime syksynä lähes kaikki puhuivat yhteisestä Nato-tiestä – Eivät enää

Puheet Suomen ja Ruotsin käsi kädessä kuljettavasta yhteisestä Nato-tiestä muuttuivat viime viikonloppuna sen jälkeen, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä Suomen tulevasta Nato-laista.

Presidentti Sauli Niinistö vahvisti Münchenin turvallisuus­konferenssissa, ettei Suomi enää voi estää tilannetta, jossa se hyväksyttäisiin sotilasliiton jäseneksi ilman naapurimaa Ruotsia.

”Me emme tahdo emmekä voi hakemustamme takaisin vetää. Olemme ilmaisseet tahtomme, emmekä me voi siitä luopua”, Niinistö totesi.

Saman vahvisti uutistoimisto AFP:lle myös puolustusministeri Mikko Savola (kesk), joka totesi, ettei Suomi aio jäädä odottelemaan Ruotsia, jos Turkki ja Unkari ratifioivat vain Suomen Nato-jäsenyyden.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps) mukaan ”toiseksi paras vaihtoehto on, että edes Suomi kuuluu Natoon”.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jaana Pelkonen (kok), varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ulkoasiainvaliokunnan tiedotustilaisuudessa viime perjantaina. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Vastaavanlaisia viestejä kuultiin poliitikoilta puoluetaustasta riippumatta. Pääviesti kaikilla oli, että asia on nyt Turkin ja Unkarin käsissä, eikä siihen Suomi enää voi vaikuttaa.

Lue lisää: Yle: Valtaosa puolueista valmis etenemään Natoon ilman Ruotsia

Vielä viime kesänä Suomen ulkopoliittinen johto piti päivänselvänä, että Suomi on menossa Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, eikä muilla vaihtoehdoilla haluttu ääneen edes spekuloida.

Kesäkuussa pidetyissä Kultarantakeskusteluissa presidentti Niinistö korosti ruotsalais­medialle, että Ruotsin asia on myös Suomen asia ja että Natoon ollaan menossa yhdessä, vaikka Turkki pistäisikin kapuloita rattaisiin.

Myöhemmin hän täsmensi Ylen A-Studiossa kantaansa toteamalla, että Suomelle ei olisi ”mitään hyötyä” pyrkiä liittymään Natoon ilman Ruotsia.

Sveriges sak är vår sak – Ruotsin asia on meidän asiamme, presidentti Sauli Niinistö korosti Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa kesäkuussa 2022. Kuva: Lassi Rinne

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) oli tuolloin jo muutamaa viikkoa aikaisemmin Ylen Ykkösaamussa vastaavasti todennut, että Suomi pysyisi Ruotsin rinnalla, vaikka Turkki hidastaisi tämän Nato-jäsenyyden toteutumista.

”Suomen ja Ruotsin side on vahva. Emme varmasti sitä riko, emme hylkää kumppania”, Vanhanen totesi tuolloin.

Yksi ainoita eriaikaisesta liittymisen mahdollisuuden esiin nostaneista poliitikoista oli tuolloin Halla-aho. Hän totesi Niinistön kommenttien jälkeen, ettei Suomen tule hirttäytyä Nato-jäsenyys­kysymyksessä kiinni Ruotsiin.

Valtavirtaa tällainen ajattelu ei ollut pitkälle viime vuoden loppuun.

Esimerkiksi kun HS:n entinen politiikan toimittaja Unto Hämäläinen kirjoitti analyysissään marraskuun puolivälissä, ettei Suomen pidä odottaa Ruotsia, mikäli Turkki hyväksyy vain Suomen Nato-jäsenyyden, kirvoitti asialla spekulointi monissa poliitikoissa puoluekannasta riippumatta varsin negatiivisia reaktioita.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kommentoi tekstiä tuolloin Twitterissä toteamalla, että ”Hämäläinen haluaa Hesarissa romuttaa valtiojohtomme tuloksellisen työn Suomi-Ruotsi yhteistyön syventämiseksi”.

Entinen pääministeri ja niinikään entinen ulkoministeri, kokoomuksen Alexander Stubb puolestaan otti asiaan Twitterissä kantaa kirjoittamalla ruotsiksi, että Suomen pitää odottaa Ruotsia.

”Meidän pitäisi mennä käsi kädessä turvallisuussyistä”, Stubb kirjoitti.

Suomen ja Ruotsin yhteisen tahtotilan ydin ei ole kadonnut minnekään: ensisijainen tavoite on yhä liittyä sotilasliiton jäseneksi yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Tämän viestin rinnalle on tullut kuitenkin toinen viesti siitä, että valmiita ollaan tarvittaessa liittymään myös ilman Ruotsia.

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön julkaisun yhteydessä tehtiin selväksi, että laki säädetään jo tämän vaalikauden aikana, vain muutamien viikkojen kuluessa.

Vielä perjantaita ennen virallisena, huhtikuussa julkaistussa turvallisuusympäristön muutosta koskeneessa selonteossakin mainittuna lähtökohtana oli, että kansallisesti Nato-jäsenyys käsitellään vasta sen jälkeen, kun kaikki sotilasliiton jäsenmaat ovat jäsenyyden ratifioineet. Näin järjestyksestä kerrotaan myös Naton virallisessa kuvauksessa liittymisprosessin kulusta.

Mikäli tätä järjestystä olisi noudatettu, Suomi olisi voinut jäädä odottamaan Ruotsia, mikäli Turkki ja Unkari olisivat ratifioineet vain Suomen jäsenyyden.

Nyt kun Suomi hyväksyy kansallisen Nato-lainsäädäntönsä jo ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja, tällaista tilannetta ei edes teoreettisesti pääse syntymään.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) esitteli Nato-mietintöä valiokunnan tiedotustilaisuudessa viime perjantaina. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Yksi syy muutokselle on ollut tilannekuvan muuttuminen. Vielä viime kesänä vallalla oli ajatus, että kunhan Turkki saa pienet myönnytykset Suomelta ja Ruotsilta, ehkä myös Yhdysvalloilta, saadaan maat Naton jäseniksi.

Sittemmin kävi kuitenkin ilmi, ettei tilanne ollut aivan näin yksinkertainen. Erityisen nihkeää Turkin suhtautuminen oli Ruotsiin, eikä tilanne helpottunut, kun Tukholmassa poltettiin Koraani ja riepoteltiin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävää nukkea. Samaan aikaan Turkista vihjailtiin, että Suomen kanssa kaikki asiat ovat kunnossa.

Linjamuutoksella vältettiin myös tilanne, jossa Suomi olisi Unkarin ja Turkin ratifiointien jälkeen saattanut joutua tekemään itse päätöksen siitä, liittyykö se sotilasliiton jäseneksi ilman Ruotsia.

Suomi ja Ruotsi ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä Nato-jäsenyysprosessin aikana. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kuvattuna helmikuun alussa Tukholmassa. Kuva: JONATHAN NACKSTRAND / AFP

Oikaisu 21.2. kello 8.38: Jutussa todettiin presidentti Niinistön sanoneen, ettei Suomelle ei olisi ”mitään hyötyä” liittyä Natoon ilman Ruotsia. Todellisuudessa Niinistön mukaan Suomelle ei olisi ”mitään hyötyä” pyrkiä liittymään Natoon ilman Ruotsia. Korjattu myös yhdestä kohdasta Erkki Tuomiojan titteli ulkoasiainkunnan puheenjohtajasta varapuheenjohtajaksi.