Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom vaati viikonloppuna Helsingin Sanomien haastattelussa Uudenmaan korkeakouluihin lisää opiskelupaikkoja.
Ainakin rehtorit alueen kahdesta muusta korkeakoulusta, Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulu Hankenista, ovat Lindblomin kanssa samoilla linjoilla.
”Aloituspaikkoja on liian vähän Uudellamaalla. Uuttamaata ei ole päätöksenteossa osattu ajatella alueena”, sanoo rehtori Minna Hiillos Haaga-Heliasta.
”Hakijoita on paikkaa kohden runsaasti, ja pääkaupunkiseudun nuorella on vaikeampaa päästä opiskelemaan omalle paikkakunnalleen kuin muualla. Se johtaa siihen, että nuoret pitävät välivuoden tai eivät opiskele lainkaan”, sanoo puolestaan rehtori Ingmar Björkman Hankenilta.
Lue lisää: Uusimaa kärsii aivovuodosta, sanoo Helsingin yliopiston rehtori
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Uudellamaalla toimii kaikkiaan neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua.
Yhdessä niistä, Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, opetetaan muun muassa liiketaloutta, hotelli-, ravintola- ja matkailualaa sekä journalismia. Opiskelijoita on parhaillaan noin 13 000 ja aloituspaikkoja kuluvana vuonna noin 4 000.
Näille paikoille on uusimaalaisten kuitenkin vaikeaa tilastojen mukaan päästä.
”Uusimaalaisten osuus kaikista ensisijaisista korkeakouluhakijoista on 35 prosenttia, kun taas aloituspaikkoja ja koulutukseen valittuja tarkasteltaessa uusimaalaisten osuus on enää 27 prosenttia”, Haaga-Helian rehtori Hiillos laskee.
””Ulkomaille lähtö on looginen seuraus siitä, että kotikonnuilla on vaikea päästä opiskelemaan.”
Juuri siksi rehtori haluaisi lisää aloituspaikkoja.
Hiilloksen mukaan Haaga-Helia todennäköisesti kohdistaisi aloituspaikkoja eri aloille, mutta painotetusti vetovoimaisimpiin osaajapulatehtäviin kuten it-alan koulutukseen.
”Aloituspaikkalisäys olisi meidän osaltamme noin 330 paikkaa”, Hiillos arvioi.
Helsingin yliopiston Lindblom arvioi lauantaina HS:ssä, että Uudeltamaalta puuttuu kaikkiaan noin 5 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa. Jos paikkoja lisättäisiin, korkeakoulut voisivat tukea Suomen tavoitetta korkeakouluttaa joka toinen 25–34-vuotiaiden ikäluokasta.
Lue lisää: OKM:n Lehikoinen: Koulutuspainotuksia muutettava Suomessa merkittävästi
Helsingin yliopiston Lindblom huomautti lauantaina myös siitä, miten aloituspaikkojen vähyys johtaa siihen, että Uudeltamaalta on merkittävää aivovuotoa ulkomaille.
Opiskelijat lähtevät ulkomaille opintopaikan puuttuessa eivätkä välttämättä palaa Suomeen valmistuttuaan vaan jäävät tekemään töitä rajojen ulkopuolelle.
Rehtorin näkemyksille antoi tukensa tuoreeltaan Helsingin ylipormestari Juhana Vartiainen. Hän totesi Twitterissä, että Uudenmaan ”aivovuoto on vakava ongelma koko Suomelle”.
”Ulkomaille opiskelemaan lähtö on yksi liitännäisvaikutus”, Haaga-Helian Hiillos muistuttaa.
Hiillos sanoo, ettei hänellä on tarkkaa tilastotietoa ulkomaille lähtijöistä.
Tilastointi aiheesta ei ole kaikkein tuoreinta. Kelan mukaan vuonna 2014–2015 ulkomaille opiskelemaan lähteneistä 58 prosenttia oli Uudeltamaalta. Suomalaisten suosituimmat opiskelumaat 2010-luvulla olivat Britannia, Ruotsi ja Viro.
”Mutu-tuntuma on, että lähtijät ovat monessa tapauksessa Uudeltamaalta, joka on voimakas kansainvälinen keskittymä ja jossa monien nuorten vanhemmat työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä. Lähtö on myös looginen seuraus siitä, että kotikonnuilla on vaikea päästä opiskelemaan”, Hiillos sanoo.
””Alueellinen tasa-arvo ei toteudu.”
Rehtori Hiillos huomauttaa, että aivovuotoa on myös muualle, sillä Uudeltamaalta nuoret lähtevät muihin Suomen yliopistoihin ja korkeakouluihin.
”Onko se järkevää?” hän kysyy.
”Itse ajattelen, että se ei ole järkevää ekologisesti, mutta se ei useinkaan ole järkevää myöskään nuoren itsensä kannalta. Elinkustannukset nousevat opiskelupaikalle matkustamisen vuoksi ja siksi, että et voi asua kotona. Alueellinen tasa-arvo ei tällaisessa tapauksessa toteudu”, Hiillos sanoo.
Helsingin kauppakamarin vuonna 2022 valmistuneesta selvityksestä käy ilmi, että viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa.
Väki pakkautuu etelään. Noin joka kolmas 19-vuotias asuu nyt Uudellamaalla. Osuus on kasvanut 2010-luvulla ja tulee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nousemaan edelleen vuosittain.
Korkeakoulupolitiikassa sama suuntaus ei ole vastaavasti näkynyt. Aloituspaikat ja opiskelemaan valitut ovat lisääntyneet suhteellisesti vähemmän Uudenmaan kuin muiden maakuntien korkeakouluissa, toteaa kauppakamarin selvitys.
Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa on opiskelijoita tällä haavaa noin 2 600. Heistä noin yksi viidestä opiskelee Vaasassa.
Hankenin rehtori Ingmar Björkmanin mukaan Suomessa on korkeakoulupaikkoja ”aika paljon” mutta ei välttämättä paikkakunnilla, jonne hakijat haluaisivat.
Eikö silloin maalaisjärjellä tyhjiä paikkoja pitäisi siirtää sinne, missä on halukkaita opiskelijoita?
”Maalaisjärki on yleensä järkevää”, Björkman vastaa.
Ajatusta opiskelupaikkojen siirtämisestä Uudellemaalle tukee myös Helsingin kauppakamarin viimevuotinen selvitys.
”Keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan”, selvityksessä todettiin.
Hankenin rehtori Björkman sanoo, että aloituspaikkoja voitaisiin Hankenilla lisätä omalla päätöksellä, mutta niin ei ole haluttu tehdä.
”Se ei olisi opiskelijan kannalta hyvä asia, sillä maailmalla yleisin tapa mitata laatua on verrata opettajien, professorien ja lehtorien määrää opiskelijoiden määrään”, Björkman sanoo ja muistuttaa, miten maailman huippuyliopistoissa suhde on yksi opettaja noin kymmentä oppilasta kohden.
”Hankenilla tilanne on tällä hetkellä yksi opettaja noin kolmeakymmentä opiskelijaa kohden.”
