Viime aikoina kriittisen keskustelun kohteeksi ajautuneen suojelupoliisin (supo) saama rahoitus on yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tiedustelupalveluksi muuntautuvan Supon budjetti oli vuonna 2013 noin 18 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna jo noin 64 miljoonaa euroa.
Suojelupoliisin saama osuus valtion budjetista on kasvanut samaan aikaan, kun muu poliisi on valitellut määrärahojen riittämättömyyttä.
Suojelupoliisin budjetin kasvua selittää ainakin osin henkilöstön määrän kasvu. Vuonna 2013 Supossa oli töissä 214 henkilöä, mutta viime vuonna jo 525 henkilöä. Henkilöstön määrä on siis yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, kun yli 300 uutta työntekijä- on aloittanut Suomen siviilitiedusteluviranomaisessa.
Prosenteiksi muutettuna supon saama rahoitus on kasvanut 260 prosenttia kymmenessä vuodessa ja henkilöstön määrä on kasvanut 145 prosenttia vuosina 2013–2022.
Supo on markkinoinut itseään aktiivisesti viime vuosina. Suomen tiedustelupalvelu on palkannut väkeä hallintoon, tietotekniikkaan, markkinointiin, mediaan ja viestintään, teknillisiin tehtäviin sekä jopa rahoitusalalle.
Suojelupoliisin voimakkaan kasvun taustalla ovat muun muassa tiedustelulait, jotka tulivat voimaan kesällä 2019. Supon budjetin suurin hyppäys ajoittuukin vuoteen 2019, jolloin sen budjetti kasvoi 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Eniten supon henkilöstö kasvoi tiedustelulakeja edeltävänä vuonna 2018, jolloin henkilötyövuosien määrä kasvoi lähes sadalla ja hypähti 33 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Tiedustelulakien voimaantulo tarkoitti sitä, että supo sai runsaasti lisää tiedusteluvaltuuksia ja tehtäviä, mutta myös luopui osasta töistään. Vaikka supo on edelleen muodollisesti poliisiviranomainen, se ei tee paljastuneiden rikosepäilyjen esitutkintaa.
Supon tehtävänä on tiedustella ja paljastaa erityisesti vakoiluun ja terrorismiin liittyvä hankkeita. Kun supo saa selville syytä epäillä kynnyksen ylittävän rikosepäilyn, se siirtää esitutkintavastuun keskusrikospoliisille.
Aiemmin supo teki sille kuuluvien rikosten esitutkinnan. Osin supon tehtävät ovat siis vähentyneet tiedustelulakeja edeltävään aikaan verrattuna.
Suojelupoliisi on markkinoinut työpaikkojaan aktiivisesti viime vuosina. Supon henkilöstöhallinnon Aki houkutteli korkeakouluopiskelijoita pistäytymään rekrytointipisteellä Messukeskuksessa tammikuussa 2020.
Supon kasvava budjettirahoitus ja vakanssit olivat tiedossa jo ennen tiedustelulakien voimaan tuloa.
Jo tuolloin tiedettiin, että supo kasvaa, koska tiedustelulait tuovat sille paljon uusia tehtäviä ja työkaluja. Siihen tarvitaan erityisesti siviiliväkeä, jolla on akateemista koulutusta ja osaamista.
Supon esikuntapäällikkö Saana Nilsson sanoo, että vuonna 2018 esitetyt arviot pitivät paikkansa. Vastaavaa kasvua ei enää ole odotettavissa.
”Supon budjetti on saavuttanut suunnitellun tasonsa. Samanalaista kasvua ei enää tulla näkemään lähitulevaisuudessa”, sanoo Nilsson.
Samalla hän huomauttaa, että kansainvälisesti suojelupoliisi on yhä ”pieni toimija”.
Esikuntapäällikkö Nilsson ei avaa budjetin jakautumista yksiköittäin. Sen Nilsson paljastaa, että aiemmin poliisivaltaisessa supossa on yhtä paljon siviiliväkeä kuin poliiseja.
”Varsinkin kykyä tehdä analyysejä on vahvistettu”, Nilsson avaa.
Supon budjetti on kasvanut voimakkaammin kuin henkilöstömäärä. Tämä johtuu Nilssonin mukaan siitä, että vuokrakustannukset ja varsinkin tietotekniikkamenot ovat kasvaneet. Varsinkin tietotekniikan jatkuva ylläpito vie rahaa.
Uusi siviilitiedustelulaki moninkertaistaa supon tiedustelumahdollisuudet, koska se antaa supon väelle oikeuden hankkia tietoa ulkomailla samoilla salaisilla tiedustelukeinoilla kuin kotimaassa.
Se tarkoittaa monenlaista teknistä tiedonhankintaa, kuten puhelinkuuntelua ja tietojärjestelmätiedustelua sekä tiedonhankintaa paikallisilta vaikka baarimikkona esiintyen.
Nyt palkattavat supon ulkomaanagentit saavat tarvittaessa jopa rikkoa kohdemaan lakeja. Tällöin kohdemaan näkökulmasta kyse on vakoilusta, vaikka se Suomen lainsäädännön mukaan on täysin sallittua ulkomaatiedustelutoimintaa.
Ennen tiedustelulakeja Supolla ei ollut laillista oikeutta tiedustella Suomen rajojen ulkopuolella.
