Eduskunnan täysistunto alkoi tiistaina käsitellä ulkoasiainvaliokunnan mietintöä Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon.
Mietinnön tavoite on nopeuttaa Suomen Nato-prosessia siinä tapauksessa, että myös Turkki ja Unkari viimein ratifioisivat Suomen jäsenyyden.
HS näyttää eduskunnan kello 14 alkavan täysistunnon suorana lähetyksenä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kertoi valiokunnan kannaksi, että Nato-jäsenyyttä puoltava mietintö voidaan hyväksyä eduskunnassa tavallisella äänten enemmistöllä.
Halla-aho muistutti, että Natossa päätökset vaativat yksimielisyyttä, eikä kyseessä siksi ole merkittävä itsemääräämisoikeuden siirto kansainväliselle yhteisölle.
Siksi perustuslain mainitsemaa kahden kolmasosan enemmistöä ei Halla-ahon mukaan tarvita.
Halla-aho sanoi myös, että mietintö on historiallisuudestaan huolimatta ”suppea, toteava ja epädramaattinen”, koska itse asiasta vallitsee Suomessa niin laaja yhteisymmärrys.
Halla-ahon mukaan Natoon pyrkiminen on Suomen merkittävin ulkopoliittinen teko sitten EU-jäsenyyden. Tähän näkemykseen yhtyi moni muu Halla-ahon jälkeen puhunut kansanedustaja, kuten keskustan Joonas Könttä.
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö oli yksimielinen, mistä Halla-aho kiitti valiokunnan edustajia.
”Kaikki saivat sinne jotakin haluamaansa, eikä kukaan saanut kaikkea haluamaansa.”
Halla-ahon mielestä mietinnön tekeminen jo etukäteen – ennen kuin Turkki ja Unkari ovat Suomen hakemuksen ratifioineet – oli lopulta järkevä teko myös siksi, että keskustelu aikataulusta alkoi saada politikoinnin sävyjä.
Halla-ahon mukaan Natoon liittymisellä on ”huomattava ennaltaehkäisevä vaikutus” Suomen turvallisuusuhkia pohdittaessa.
”Se on sen tärkein vaikutus!” kuului välihuuto salista.
Myös puolustusministeri Mikko Savola (kesk) oli tyytyväinen valiokunnan yksimielisyyteen.
Hän toi terveisiä Naton puolustusministerien kokouksesta, jossa oli hänen mukaansa toistettu vahvaa tukea sekä Suomen että Ruotsin jäsenyydelle.
”Viestiä tuli kautta linjan, että molempien pitää olla hyväksyttyinä ennen Vilnan kokousta.”
Vilnan Nato-huippukokous järjestetään heinäkuussa.
Savola kommentoi lyhyesti myös keskustelua Suomen ja Ruotsin mahdollisesta eritahtisesta etenemisestä Natoon. Savolan mukaan yhteyttä pidetään tiiviisti kaikissa tilanteissa eikä mikään tule toiselle osapuolelle yllätyksenä.
”Olen ollut viime aikoina enemmän yhteydessä Ruotsin kollegaan [puolustusministeri] Pål Jonsoniin kuin omaan vaimooni”, hän sanoi.
Salissa käytiin keskustelua myös siitä, mitä Nato-jäsenyys tulee Suomelta vaatimaan.
Sekä puolustusministeri Savola että pääministeri Sanna Marin (sd) muistuttivat, että Suomi täyttää jo nyt Nato-maiden tavoitteen, jonka mukaan puolustukseen pitäisi käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Suomi täyttää tämän kriteerin paremmin kuin monet”, Savola sanoi.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainassa ei poista tarvetta pyrkiä maailmanjärjestykseen, joka perustuu sääntöihin ja monien valtioiden laajaan yhteistyöhön.
”Päinvastoin, se vain vahvistaa sitä [tarvetta].”
Tuomioja piti tervetulleena mahdollisuutena sitä, että tulevaisuudessa kaikki Pohjoismaat tulevat kuulumaan Natoon.
”Näin viimeisetkin esteet puolustusyhteistyön syventämisessä poistuvat.”
Tuomioja totesi ministeri Savolan tavoin, että Naton jäsenenäkin Suomen on pidettävä kiinni omasta puolustuskyvystään ja asevelvollisuudesta. Tuomioja myös lisäsi, että Natossakin Suomi säilyttää itsenäisen päätösvallan siitä, sijoitetaanko Suomeen joukkoja, ydinaseista puhumattakaan.
Ydinaseiden sijoittamisen Suomeen estää Tuomiojan mukaan myös nykyinen ydinenergialaki.
”Sitä ei ole tarvetta muuttaa”, hän sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen (kok) piikitteli muita puolueita siitä, että tavat puhua Venäjän uhasta ovat vaihdelleet poliittisen kentän eri laidoilla.
Hän muistutti kokoomuksen puolustusministerin Jyri Häkämiehen kuuluisasta ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” -lausunnosta ja sen tuolloin vuonna 2007 saamasta paheksunnasta. Häkämiehen kommentti koski Suomen kolmea suurinta turvallisuusuhkaa.
Heinosen mielestä menneisyyden kaivelu ei silti ole nyt olennaista.
”Nyt olemme kuitenkin kaikki historian oikealla puolella”, Heinonen sanoi.
”Meidän Nato-jäsenyytemme ei ole ketään vastaan, se on meidän oman turvallisuutemme maksimoimiseksi.”
Tämän näkemyksen toisti myös Kimmo Kiljunen (sd).
Heinosen mukaan Suomi ei tule olemaan Natossa ”turvallisuuden kuluttaja” vaan sen lisääjä.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo piti salin edessä varsin kriittisen puheenvuoron, jossa hän syytti Suomea liiasta Turkin mielistelystä periaatteidensa kustannuksella.
”Olemme nöyrtyneet autoritaarisen vallan edessä ja tinkineet ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta”, Honkasalo sanoi.
Honkasalon mukaan oli ”käsittämätöntä”, että puolustusministeri Savola myönsi tammikuussa puolustustarvikkeiden vientiluvan Turkkiin. Honkasalo mainitsi tässä yhteydessä ongelmaksi Turkin sotatoimet Pohjois-Syyriassa kurdeja vastaan.
Honkasalo tulkitsi Turkin mielistelyksi myös perustuslakivaliokunnan äskettäisen päätöksen jatkaa rituaaliteurastamisen sallimista, mikä herätti salissa vastalausehuutoja.
Honkasalon mukaan syö Naton uskottavuutta, että kaksi ”kirkkaasti kriteerit täyttävää maata” joutuu neuvottelemaan erillisellä kaistalla sisäänpääsystä Turkin kanssa.
”Tämä ratkaisu kertoo syvistä ongelmista Naton sisällä”, Honkasalo sanoi.
Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmän ainut edustaja Ano Turtiainen puolestaan piti puheenvuoron, jossa hän väitti ilmeisen virheellisesti Ukrainan sotilaita kuolleen sodassa kymmenkertaisesti Venäjän sotilaisiin nähden.
Turtiainen myös väitti sodan ensisijaiseksi motiiviksi Venäjän hallinnon heikentämisen Ukrainan puolustamisen sijaan.
Tähän puuttui vastauksessaan kokoomuksen Ben Zyskowicz.
”On järkyttävää, että Putinin valheet kaikuvat tässäkin salissa”, Zyskowicz sanoi ja sai kannatushuutoja joka puolelta salia.
”Ei tätä sotaa käydä siksi, että halutaan kaataa Putin, vaan siksi, että Venäjä haluaa tavalla tai toisella liittää Ukrainan itseensä ja kiistää sen olemassaolon oikeuden itsenäisenä valtiona. Tämän takia siellä soditaan”, hän sanoi.
Tämän jälkeen ”hyvä puheenvuoro” -huutoja kuului vielä lisää.
Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö on tarkoitus käsitellä eduskunnassa loppuun vielä tällä vaalikaudella. Ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä, jossa se puoltaa jäsenyyden hyväksymistä. Mietintö oli yksimielinen.
Puhemies Matti Vanhanen (kesk) kertoi perjantaina, että myös täysistunnon toiselle käsittelylle oli katsottu alustava aika, mutta sitä ei ollut vielä päätetty sitovasti.
Vaikka eduskunta käsittelisi jäsenyyden loppuun, Suomi ei pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki nykyiset Nato-maat ovat hyväksyneet uuden jäsenen. Viime keväänä jäsenyyttä hakeneet Suomi ja Ruotsi odottavat yhä ratifiointeja Turkilta ja Unkarilta.
Hallitus antoi Natoon liittymistä koskevan lakiesityksen eduskunnalle joulukuun alkupuolella. Tuolloin Vanhanen esitti, että eduskunta käsittelisi esityksen loppuun vasta, kun Suomi on hyväksytty Natoon kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Hän perusteli asiaa sillä, ettei eduskunta tee lakeja pöytälaatikkoon.
Toissa viikolla puolueet kuitenkin sopivat, että Suomi hyväksyy asian valmiiksi jo nykyisessä eduskunnassa. Aikataulun vauhdittamista on perusteltu muun muassa kevään eduskuntavaalien tuomalla katkoksella.
