Sirpa Pietikäinen vaatii muutoksia työuupumuksen ehkäisyyn: ”Töissä ei pidä eikä itse asiassa edes saa olla superihminen”

Sirpa Pietikäistä (kok) yskittää. Se johtuu lepästä, jonka siitepölyä on jo alkanut kulkeutua Suomeen Euroopasta.

Sitkeästä vaivasta löytyy yhteys nyt tehtävän haastattelun teemaan.

”Jos yskisin vaikka työpaikalla tällä tavalla jatkuvasti, jossain vaiheessa joku pistäisi minut lääkäriin. Mutta ihminen saattaa olla töissä pitkään syrjään vetäytynyt ja uupunut, mutta kukaan ei huomaa, että tällä on joku ongelma.”

Pietikäinen on kokoomusta ja EPP-ryhmää edustava europarlamentaarikko, entinen ministeri ja kansanedustaja. Hän on toiminut mielenterveyttä edistävän Mieli ry:n puheenjohtajana vuodesta 2020.

Mieli ry linjaa vaalitavoitteissaan, että nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen on oltava Suomen kärkitavoite seuraavalla hallituskaudella.

Merkkejä nuorten pahoinvoinnista on paljon. Tuoreen tutkimustiedon mukaan työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta.

”Olin ensiksi epäileväinen, että ovatko mielenterveysongelmat näin paljon yleisempiä nuorilla, että kyllähän monilla muillakin ihmisryhmillä on vaikeaa. Mutta kyllä ne vain ovat”, Pietikäinen sanoo.

Syitä tilanteeseen on Pietikäisen mukaan useita.

”Toisen maailmansodan jälkeen elettiin pitkään lupauksen yhteiskunnassa. Uskottiin, että asiat ovat tulevaisuudessa paremmin, teknologia kehittyy ja rahaa tulee enemmän. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on sukupolvi, jolla todennäköisesti asiat eivät tule olemaan paremmin kuin heidän vanhemmillaan.”

Nuorten mielenterveyttä haastavat esimerkiksi huoli ilmastosta ja omasta taloudesta. Itse työelämässäkin tahti on monin paikoin kiristynyt.

Itse asiassa vaatimustason nousu näkyy jo opiskelujen aikana, Pietikäinen sanoo.

”Kun minä olin opiskelija, en tuntenut ketään, joka olisi korottanut arvosanoja. Kerran tentistä on mennyt läpi, niin minkä taivaan tähden? Nythän se on hyvin yleistä, ja ihmiset painavat myös toista tutkintoa.”

Pietikäisen mukaan paremman työelämän eteen on paljon tehtävissä, ja paljon on poliitikkojen harteilla.

Ensinnäkin työturvallisuuslakia pitäisi muuttaa niin, että se huomioi henkisen työkyvyn tukemisen ja kuormituksen ennaltaehkäisyn. Tällä hetkellä työturvallisuuslaki keskittyy linjaamaan fyysisistä turvallisuusriskeistä.

”Sinne pitää lisätä, että hyvä mielenterveys on osa työterveyttä, ja siitä huolehtiminen kuuluu työnantajalle siinä missä ergonomisten pöytien hankkiminen.”

Mieli ry vaatii myös, että lakisääteinen työterveyshuolto laajennetaan koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa, ja että osatyökykyisten työmahdollisuuksia parannetaan helpottamalla osasairausloman käyttöä.

Mielenterveysongelmiin liittyy yhä pelko leimautumisesta, ja joskus leimautumista yhä myös tapahtuu, Sirpa Pietikäinen sanoo. Kuva: Juha Salminen / HS

”

”Olemme ihmisiä emmekä koneita.”

Politiikkojen lisäksi työuupumuksen vähentäminen kuuluu työnantajille, Pietikäinen sanoo.

”Asioiden pitäisi olla niin, että töihin on lähtökohtaisesti kiva tulla. Se on todella iso ihmisen elämää ja arkea.”

Pietikäinen puhuu esihenkilöiden suuresta vastuusta. Heidän tehtävänsä on Pietikäisen mukaan luoda työpaikalle ilmapiiri, jossa työntekijä kokee olevansa kohdattu ja kunnioitettu.

”Ja sitten se, että töissä ei pidä eikä itse asiassa edes saa olla superihminen. Pomon pitää luoda ilmapiiri, jossa töissä saa olla saamaton ja sairas, jaksamaton ja väsynyt. Ei tietenkään koko aikaa, mutta me olemme ihmisiä emmekä koneita.”

Julkisuudessa työuupumuksesta on puhuttu usein yksilön ominaisuuksien kautta. Vaatiiko ihminen itseltään liikaa, eikö hän osaa höllätä ajoissa?

Yksilölliset omaisuudet vaikuttavat jonkin verran, mutta työuupumuksen ehkäisemisessä on Pietikäisen mukaan kyse silti ennen kaikkea työtahdista ja esihenkilön toiminnasta.

”Minulla on itsellänikin ollut kiltin tytön syndrooma, ja tiedän sen, että ihmisen pitää oppia tuntemaan omat rajansa. Mutta jos ihminen on valmiiksi jo huolissaan työpaikastaan ja osaamisestaan, niin ei se ole kauhean helppo paikka mennä sanomaan pomolle, että en taida jaksaa näitä hommia.”

Oppositiopuolue kokoomusta edustava Pietikäinen antaa nykyiselle hallitukselle sekä moitteita että kehuja mielenterveystyöstä.

Kehuja tulee mielenterveysstrategiasta, joka julkaistiin vuonna 2020. Moitteita Pietikäinen sen sijaan antaa siitä, että terapiatakuuta ei toteutettu.

Kansalaisaloite vaati hallitusta toteuttamaan lakimuutoksen, joka olisi nopeuttanut pääsyä hoitoon. Aloitteessa esitettiin hoidon tarpeen arviointia kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta terveyskeskukseen ja psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon aloittamista neljän viikon sisällä tästä.

Hallitus toteutti seitsemän päivän hoitotakuun, joka koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. Käytännössä mielenterveys­ongelmaan apua hakeva voisi päästä seitsemässä vuorokaudessa lääkärin vastaanotolle tai esimerkiksi juttelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, mutta ei esimerkiksi terapiaan.

Pietikäisen mielestä terapiatakuun pois jättämistä ei ole viisasta perustalla ainakaan rahalla. Mielenterveysongelmien lisääntymisen on ennustettu maksavan Suomelle huomattavan paljon rahaa.

”Jos katsotaan puhtaasti kansantaloudellisesti, niin sairaan ihmisen työpanos, verotulot ja palkasta tuleva kulutus ovat pois yhteiskunnalta. Sen lisäksi hän on kuluerä, koska tarvitsee taloudellista tukea ja hänen terveysmenonsa ovat lisääntyneet.”

Voisi siis laskea niin, että työelämästä poissa oleva mielenterveyspotilas on kansantaloudelle viisinkertainen kuluerä terveeseen ihmiseen nähden, Pietikäinen sanoo.

”Kaikki, mitä voimme tehdä sairastumisen ennaltaehkäisyn eteen, on siis todella kannattavaa.”