Suomen Nato-jäsenyyden etenemisessä on useiden viikkojen hiljaisemman ajan jälkeen alkanut jälleen tapahtua paljon myös julkisuudessa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelut ottivat takapakkia, kun äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin Turkin suurlähetystön edustalla Ruotsissa 21. tammikuuta.
Turkki ilmoitti tämän jälkeen, ettei se toistaiseksi suostu neuvottelupöytään Suomen ja Ruotsin kanssa.
Lue lisää: Turkkilaismedia: Turkki perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa
Tästä syystä on merkittävä uutinen, että Turkin ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu kertoi maanantaina Turkin, Suomen ja Ruotsin välisten Nato-tapaamisten jatkuvan jälleen. Asiasta kertoi muun muassa uutistoimisto Reuters.
Neuvotteluissa käsitellään muun muassa ehtoja, joilla Turkki voi ratifioida Ruotsin ja Suomen jäsenyydet. Sinänsä Turkki voisi ratifioida maat vaikka heti ja ilman jatkoneuvotteluja.
HS:n tietojen mukaan ainakaan tiistaina aamupäivään mennessä Turkilta ei ollut tullut virallista kutsua neuvottelupöytään.
Erityisen kiintoisaksi lausunnon tekee se, että ilmoitus tehtiin Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinkenin Turkin-vierailun yhteydessä.
Turkin ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu ja Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken poseerasivat kameroille Ankarassa maanantaina.
Tiedossa ei ole, mitä Blinken on turkkilaisten kanssa puhunut.
Turkki joka tapauksessa haluaa ostaa Yhdysvalloilta F-16-hävittäjiä, mutta Yhdysvaltojen kongressissa monet ovat myyntiä vastaan monestakin syystä, joista yksi on Turkin sisäpoliittinen pelaaminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kanssa.
Kyseessä on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kannalta toivoa herättävä käänne. Turkin lopullisista aikeista on vaikea tietää mitään, mutta Turkin julkinen mökötys näyttää nyt ainakin osin päättyneen. HS:n tietojen mukaan taustakeskustelut ovat jatkuneet tiiviisti moniin suuntiin.
Paine Turkkia kohtaan on kova. Se on pitkittänyt ratifiointia jo niin kauan, että se on ongelma Natolle. Turkilta odotetaan nyt päätöksiä.
Turkki on jo usein erilaisin tavoin ilmoittanut, että ongelmat liittyvät Ruotsin, eivät Suomen hakemukseen. Turkki on jo viestinyt, että se voisi ratifioida Suomen hakemuksen.
Turkin lopullisista aikomuksista on kuitenkin vaikea ottaa selkoa tälläkään kertaa, mutta aina on parempi neuvotella kuin pitää yllä mykkäkoulua.
Vaikka Ruotsin keskustelut Turkin kanssa eivät ole edenneet, keskusteluilmapiiri Suomessa ja Ruotsissa on viikon parin aikana muuttunut merkittävästi.
Enää ei liene kenellekään epäselvää, että Suomi voi mennä Natoon ennen Ruotsia, vaikka tähän mennessä Suomessa ja Ruotsissa on pidetty yllä puhetta yhteisestä tiestä.
Lue lisää: Suomi haluaa nyt Natoon ”niin pian kuin mahdollista”, Niinistön mukaan Turkki tietää sen
Suomi haluaa edelleen liittyä Natoon ensisijaisesti Ruotsin kanssa ”käsi kädessä”, kuten liturgia on kuulunut, mutta Suomi hyväksyy tarjouksen, jos Turkki ilmoittaa Suomelle aikovansa ratifioida Suomen ennen Ruotsia.
Syyt on helppo luetella. Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa, Ruotsilla ei ole. Suomi on ollut osa Venäjää, Ruotsi ei. Ruotsilla on puskuri sen ja Venäjän välissä, Suomi on itse se puskuri. Ruotsille on enemmän hyötyä Suomen jäsenyydestä kuin siitä, ettei Suomi olisi jäsen.
Nykyvalossa on jopa huvittavaa, kuinka ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) joutui nöyrästi jarruttelemaan puheitaan, kun hän meni Ylen aamulähetyksessä ilmaisemaan 24. tammikuuta, että jossain tilanteessa Suomi voi joutua harkitsemaan menemistä Natoon ilman Ruotsia.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli sanonut edellisenä iltana, ettei Ruotsin tule odottaa, että Turkki tukisi maan Nato-jäsenyyttä.
Ulkopolitiikka on tarkka laji, jossa voi saada sormille, jos tekee liian aikaisen siirron.
Lue lisää: Vielä viime syksynä lähes kaikki puhuivat yhteisestä Nato-tiestä – Eivät enää
EDUSKUNNAN täysistunto alkoi tiistaina käsitellä ulkoasiainvaliokunnan mietintöä Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon.
Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö on tarkoitus käsitellä eduskunnassa loppuun vielä tällä vaalikaudella. Ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä, jossa se puoltaa jäsenyyden hyväksymistä. Mietintö oli yksimielinen.
Olisi loogista, että Suomen osalta Nato-prosessi viedään niin loppuun saakka tällä vaalikaudella kuin se on Suomen päätöksin mahdollista.
Myös Ruotsi on aloittanut oman Nato-lakinsa käsittelyn, jotta sekin olisi omalta osaltaan mahdollisimman valmis liittymään Natoon mahdollisimman nopeasti Turkin ja Unkarin ratifiointien jälkeen.
Yksi vaihtoehto on, että Turkki ratifioi Suomen ensin, mutta Ruotsin kohdalla se odottaa, kunnes maa on vahvistanut uudet terroristilakinsa kesäkuussa.
Turkin presidentti voisi perustella omille äänestäjilleen uuden terroristilain osoittavan, että Ruotsi on myöntynyt Turkin vaatimuksiin, vaikka se ei pitäisikään paikkaansa. Totuudella ei ole sinänsä väliä, sillä tiedonvälitys on aika lailla Erdoğanin käsissä Turkissa.
Lisäksi Ruotsi esiintyy nyt Turkissa positiivisessa valossa, sillä on Ruotsin vuoro olla EU:n puheenjohtajamaa.
Tässä ominaisuudessa Ruotsi on merkittävän EU-koordinaattorin asemassa, kun Turkki tarvitsee kansainvälistä apua maanjäristyksestä selviämisessä. Ruotsi on myös valmistelemassa yhteistä Turkin jälleenrakennuskonferenssia.
TurkiN julkisuudessa Ruotsi ei ole enää kauhea koraaninpolttajamaa, vaan myös auttajamaa. Turkkilaisille maanjäristys on merkittävästi tärkeämpi asia kuin Ruotsin tai Suomen Nato-jäsenyydet.
Jos Turkki ilmoittaa Suomelle ratifioinnista, myös Unkari hyvin todennäköisesti ratifioi Suomen ja mahdollisesti saman tien myös Ruotsin.
Kaikki on edelleen Turkin presidentin käsissä, mikä tarkoittaa, ettei kukaan tarkalleen tiedä, milloin Suomen ja Ruotsin jäsenyydet liikahtavat.
Oikaisu 22.2.2023 kello 8.45: Paludan poltti Koraanin 21, tammikuuta, ei 24. tammikuuta kuten jutussa ensin virheellisesti kirjoitettiin.
