HS:n haastattelemat kansanedustajat eivät estäisi koulushoppailua ainakaan painotetuista luokista luopumalla.
Helsingin kouluihin on suunniteltu muutosta painotettuun opetukseen. Se lopettaisi esimerkiksi musiikki-, kieli ja taideluokat nykymuodossaan. Tarkoituksena olisi estää niin sanottua koulushoppailua, jolla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat pyrkivät valikoimaan lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun.
Vaikka kyse on vasta suunnitelmasta, ajatus on ehtinyt herättää runsaasti keskustelua.
HS kysyi pääkaupunkiseudulta valituilta kansanedustajilta, pitäisikö viime aikoina puhuttanut koulushoppailu estää ja mitä koulujen eriytymiselle pitäisi tehdä.
Lue lisää: Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua
Lue lisää: Vanhemmat kertovat miten koulushoppailu vaikuttaa kouluissa: ”Vaiettu tosiasia”
Sdp:n Hussein al-Taeen mukaan koulujen eriytymiseen täytyy puuttua ensisijaisesti koulujen resursseja lisäämällä.
”Vasta sen jälkeen voidaan katsoa esimerkiksi koulupiirejä uusiksi. Ajatus siitä, että lapset kävelisivät lähikoulunsa ohi toiseen kouluun, olisi Suomen historiassa harvinaista.”
Koulushoppailun estämiseksi on painotusluokista luopumisen lisäksi ehdotettu mallia, jossa oppilaaksiottoalueita muutettaisiin niin, että saman alueen sisällä olisi useita kouluja.
Al-Taeen mukaan hänen kotikaupungissaan Vantaalla koulujen eriytymiseen on puututtu muun muassa maksamalla bonuksia opettajille, joiden kouluissa on erityisen paljon oppimisvaikeuksia.
”Opettajille maksettujen korvausten avulla on haluttu kannustaa opettajia pysymään pidempään samassa koulussa. Tämä on olennaista myös oppimistulosten näkökulmasta”, al-Taee sanoo.
Hänestä olennaista on myös se, miten eri kaupunginosia yleisemmin kehitetään. Kaupungit voivat kaavoituksen avulla sekoittaa asuntorakennetta, muun muassa sijoittamalla vuokrataloja kaikkialle kaupunkiin.
”Tämä oli juuri se, missä Ruotsi epäonnistui. Syntyi huono-osaisia alueita, joilta palvelut lähtivät”, al-Taee sanoo.
Perussuomalaisten helsinkiläinen kansanedustaja Mari Rantanen ei kannata koulushoppailun kaitsemista painotettua opetusta tai oppilaaksiottoalueita muuttamalla.
”On kai aika luonnollista, että vanhemmat haluavat etsiä lapselleen mahdollisimman hyvän koulun. Jos valtio on tehnyt virheitä maahanmuuttopolitiikassaan, siitä ei pidä maksumieheksi suomalaislasten joutua”, Rantanen sanoo.
Keskustelu koulujen eriytymisestä on pyörinyt osittain S2-oppilaiden, eli suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden ympärillä.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan S2-oppilaat jäävät oppimistuloksissa huolestuttavan usein muista jälkeen. Asia ilmenee keskuksen tutkimuksesta, joka julkaistiin tammikuussa. Osaamisen kehittyminen oli keskiarvoa heikompaa niissä kouluissa, joissa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita oli yli 5,3 prosenttia.
Vieraskielisyys ei kuitenkaan ole ainoa heikompia oppimistuloksia selittävä tekijä. Erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla, ilmenee puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa julkaisemassa raportissa. Sosiaalisella taustalla viitataan esimerkiksi vanhempien tulo- ja koulutustasoon.
Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitustaito jakaa lapset eri kasteihin
Alueellisesti tarkasteltuna tutkimustulokset myös liittyvät toisiinsa. S2-oppilaita asuu eniten sellaisilla alueilla, joilla koko väestön sosioekonominen asema on keskimääräistä matalampi.
Vieraskielisiä ihmisiä asuu Suomessa selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Osaamista mittaavat Pisa-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet koko maassa.
Rantasen mukaan ongelmaa pitää ratkoa nimenomaan maahanmuuttoa vähentämällä. Miksi, kun tiedetään, että vieraskielisyys ei ole ainoa oppimistuloksia heikentävä tekijä?
”Jos luokassa on vaikkapa 25 oppilasta, joista 10 ei osaa kunnolla kieltä, onhan se selvää, että siitä tulee täysi hulina. Onhan meillä aiemminkin ollut sosioekonomisesti heikomman taustan oppilaita, mutta nyt heille ei jää luokassa aikaa. Nämä asiat kietoutuvat yhteen.”
Nykyisessä tilanteessa perussuomalaiset ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sitä, että maahanmuuttajalapset opiskelisivat ensin omassa ryhmässään niin, että suomen kielen taito karttuu riittävälle tasolle.
Kokoomuksen vantaalaisen edustajan Sari Multalan mukaan koulujen eriytymisessä on kyse laajemmasta alueellisesta eriytymiskehityksestä, eikä sitä ratkaista ainoastaan maahanmuuttopolitiikalla.
”Totta kai turvapaikat pitää keskittää nimenomaan hädänalaisille. Mutta toisaalta me myös tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.”
Multalan mukaan tärkeä työkalu on tasa-arvoraha, jota jaetaan kouluille ja päiväkodeille.
”Sen avulla pienryhmäopetusta ja opetusresursseja on voitu kohdistaa enemmän kouluihin, joissa useat eriytymistä osoittavat merkit täyttyvät.”
Multalan mukaan on tärkeää varmistaa, että tasa-arvorahan määrä pysyy tulevaisuudessa tarpeeksi korkealla tasolla.
Painotetun opetuksen suhteen keskustelu pitäisi Multalan mukaan ”kääntää toisinpäin”, eli käyttää painotettuja luokkia ratkaisuna koulutuksen eriytymiseen.
”Jos halutaan vahvistaa jonkin koulun vetovoimaa, voitaisiin pohtia, voitaisiinko sinne lisätä painotettua opetusta?”
Lue lisää: ”Mä jään tänne ihan yksin”, lapsi itki – Tätä on koulushoppailu vanhemman silmin
Espoossa asuva vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö sanoo, että keskustelussa koulushoppailusta ei pidä leimata lapsia eikä myöskään syyllistää vanhempia.
”Olennaisinta on, että koulun valikoimiseen ei olisi sen tähden tarvetta, että ei voisi luottaa siihen, että jokaisessa koulussa on hyvä oppia.”
Yhtä ihmelääkettä koulujen eriytymisen estämiseen ei ole, Hyrkkö sanoo. Myös hän puhuu rahoituksen lisäämisen puolesta.
”Me tarvitsemme lisää aikuisia lasten arkeen.”
Hyrkkö korostaa, että koulujen eriytyminen on alueellisesti painottunut asia. Hänen mukaansa valtakunnan politiikassa pääkaupunkiseudun erityistarpeille ei aina riitä kiinnostusta.
”Valtaosa tämän maan päättäjistä on aika kovakorvaisia pääkaupunkiseudun ongelmille. Jos emme tunnista sitä, että kaupungit tarvitsevat tämän ongelman ratkaisemiseen valtion tukea, emme pääse asiassa eteen päin”, Hyrkkö sanoo.
