Koska kansalaisaloitteet ovat niin suosittuja, niitä pitäisi käsitellä laadukkaammin, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Kansalaisaloitteita on voinut tehdä kymmenen vuoden ajan, ja niistä on tullut suosittu keino vaikuttaa. Koko tänä aikana alulle on pantu yli 1 400 kansalaisaloitetta, joista 65 aloitetta on saanut vähintään 50 000 allekirjoitusta. Määrä vaaditaan, jotta aloite etenee eduskuntaan.
Nimet on saatu nopeimmillaan kerättyä lähes välittömästi. Eduskunnassa aloitteiden tie kuitenkin hidastuu. Sitran kokoamien tietojen perusteella niiden keskimääräinen käsittelyaika eduskunnassa on ollut noin 15 kuukautta.
Osaa aloitteista eduskunta ei ehdi käsitellä loppuun lainkaan. Tämänkin eduskuntakauden päätteeksi noin kymmenen tällaista kansalaisaloitetta raukeaa. Ne eivät siirry vaalien jälkeen seuraavalle eduskunnalle.
”Se voi olla aika turhauttavaa. Jos ajatellaan, että ne on vakavasti pohdittuja ja mietittyjä kokonaisuuksia ja niihin on käytetty aikaa ja vaivaa”, sanoo Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen Sitrasta.
Heinosen mielestä eduskunnan pitäisi luvata kansalaisille jokin aikataulu ja tietty prosessi, jolla kansalaisaloitteet käsitellään. Tällä hetkellä niiden edistyminen perustuu täysin eduskunnan omaan harkintaan.
Heinonen viittaa Viroon ja EU:hun, joissa kansalaisaloitteisiin luvataan kuuden kuukauden kuluessa virallinen vastaus. Virossa aloitteen etenemisen ja vastauksen näkee lisäksi esimerkiksi Rahvaalgatus-verkkopalvelusta.
”Se ei välttämättä aina ole lakiehdotus, vaan se voi olla aiheeseen liittyvä selvitys, strategiaprosessi tai asetus”, Heinonen kuvailee ja toivoo vastaavaa Suomeen.
Vastaus voi olla toki myös kielteinen. Suomalaisten valitsemat kansanedustajat voivat haluta edistää mieluummin muita asioita tai vastustaa kansalaisaloitetta, vaikka aloite olisikin kerännyt 50 000 nimeä.
Kaikista kansalaisaloitteista eduskunnassa on hyväksytty seitsemän eli vain pieni osa. Sitrakaan ei välttämättä toivo tähän osuuteen muutosta vaan peräänkuuluttaa parempaa prosessia.
Sitra haluaisi lisätä vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisaloitteiden tekijöiden välillä. Jo nyt eduskunnan valiokunnat voivat halutessaan kuulla kansalaisaloitteiden tekijöitä, mutta Heinonen haluaisi osapuolten tapaamisesta pakollista. Näin on Virossa ja EU:ssa.
Sitra on huolissaan myös nuorten osallistumisesta ja haluaisi laskea kansalaisaloitteen ikärajan 15 tai 16 vuoteen. Aiemmin Sitra on kannattanut myös äänestysikärajan laskemista.
Heinosen mukaan nuoret kiinnittyvät nykyään poliittisesti puolueiden sijaan ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen tai tasa-arvoon. Kansalaisaloitteet liittyvät usein juuri tällä tavalla ilmiöihin.
”Usein liian helposti sanotaan, että nuoret eivät ole kiinnostuneita. Kyllä he ovat kiinnostuneita, mutta eri tavalla.”
Kaikki Sitran ehdotukset kannustaisivat jatkossakin ihmisiä osallistumaan. Heinosen mukaan demokratiassa on tärkeää, millainen mielikuva päätöksenteosta syntyy.
”Että kuinka vakavasti otetaan kansalaisten huolet ja näkökulmat. Jos vaikutelma on, että ylenkatsotaan kansalaisilta tulleita aloitteita esimerkiksi hallituksen esitysten tai kansanedustajien omien aloitteiden yli, se ei välttämättä ole omiaan herättämään luottamusta tai innostusta osallistua.”
