Kansanedustaja ja hallituspuolue vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo syyttää Suomea ulkopoliittisen periaatteensa murentamisesta Turkin miellyttämiseksi.
Kyse on ihmisoikeusperustaisesta turvallisuus- ja ulkopolitiikasta. Periaate on kirjattu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan.
”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa”, ohjelmassa lukee.
Honkasalo otti asian esille tiistaina eduskunnassa, kun menossa oli keskustelu ulkoasiainvaliokunnan Nato-mietinnöstä.
Turkki panttaa edelleen Suomen jäsenyyden ratifiointia, mikä on synnyttänyt Suomelle painetta vältellä ongelmia Turkin kanssa.
Honkasalon mielestä miellyttämisessä on menty liian pitkälle.
”Suomen kannalta tämä prosessi on johtanut siihen, että olemme nöyrtyneet autoritäärisen vallan edessä ja olemme päätyneet tinkimään ulkopolitiikkamme ihmisoikeusperustaisuudesta”, Honkasalo sanoi eduskunnassa.
Istunnon jälkeen Honkasalo totesi HS:lle, että kyse on ”uussuomettumisesta”.
”Kyllä on nähtävissä, että me olemme antaneet periksi periaatteista, jotka ovat olleet kantavia”, hän sanoi.
Suomettumisella viitattiin aikanaan Suomen pyrkimyksiin miellyttää vaarallista naapuriaan Neuvostoliittoa.
Honkasalon tärkein peruste väitteelleen on se, että Suomi on jälleen alkanut myöntää vientilupia puolustustarvikkeiden viemiseksi Turkkiin. Hän kokee myös keskusteluilmapiirin muuttuneen varovaisemmaksi.
Asevientilupien myöntö Suomesta Turkkiin keskeytettiin syksyllä 2019, kun Turkki aloitti hyökkäyksen Syyriaan kurdijoukkojen hallitsemille alueille.
Turkki on iskenyt Syyriassa toimivia YPG-kurdijoukkoja vastaan. YPG oli Yhdysvaltojen ja lännen liittolainen, kun länsiliittouma kukisti terroristijärjestö Isisiä.
Turkin mielestä YPG puolestaan on osa kurdijärjestö PKK:ta, jonka myös EU on listannut terrorijärjestöksi.
Syksyllä 2019 Suomi tuomitsi hyökkäyksen selvin sanoin. Silloinen pääministeri Antti Rinne (sd) totesi, ettei Suomi tule myöntämään uusia asevientilupia ”Turkkiin tai muihin sotaa käyviin maihin”.
Viime vuoden lopulla kuitenkin uutisoitiin, että puolustusministeriön ennakkolausunnoissa on taas alettu antaa vihreää valoa Turkkiin kohdistuville vientiluville.
Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen vierailustaan Turkissa: ”Ei tässä nyt ainakaan takapakkia menty”
Yksi tammikuussa julkiseksi tullut lupa koski ajoneuvojen suojausteräksen viemistä Turkkiin. Vielä vuonna 2021 suojausteräksestä annettiin kielteinen päätös, kertoi Yle.
Honkasalon mukaan Turkki yhä ”polkee kurdien ihmisoikeuksia sekä maan rajojen sisällä että ulkopuolella” ja jatkaa sotapolitiikkaansa entiseen malliin.
”Voi sanoa, että Turkin toimet Pohjois-Syyrian alueella ovat jopa kiihtyneet.”
Siksi hän katsoo, että Suomen linjamuutoksen takana on nimenomaan Nato-prosessista johtuva miellyttämishalu eikä muutos Turkin toiminnassa.
Muina perusteina huolelleen Honkasalo mainitsi puheet kurdien mielenoikeusoikeuden rajoittamisesta Suomessa.