Budapest
Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointi on ensi viikolla kevätistuntokautensa aloittavan Unkarin parlamentin kevään asialistalla.
Asian vahvistaa Helsingin Sanomille oppositiossa olevan Momentum-puolueen kansanedustaja Márton Tompos. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uutissuomalainen.
Parlamentti edennee niin, että se käy ensin keskustelun, jonka jälkeen ratifiointi käsitellään parlamentin valiokunnissa.
Unkarilaismediassa arvioitiin tiistaina, että keskustelu käytäisiin parlamentissa ensi viikon keskiviikkona 1. maaliskuuta, ja äänestys olisi viikkoa myöhemmin.
Tomposin mukaan ratifiointi oli parlamentin asialistalla myös syksyn istuntokaudella, mutta parlamentin puhemies ei missään vaiheessa asettanut keskustelulle päivämäärää, joten ratifiointi ei edennyt.
Tompos edustaa oppositiopuoluetta, joilla ei käytännössä ole valtaa Unkarin parlamentissa. Esimerkiksi tämän viikon maanantaina oppositio yritti viritellä keskustelua Unkariin rakenteilla olevasta akkutehtaasta, mutta päähallituspuolue Fidesz ei tullut edes paikalle istuntoon, joka loppuikin lyhyeen.
Unkarin parlamenttitalo Budapestissä.
Unkarissa on useita teorioita siitä, miksi hallitseva puolue Fidesz on vitkutellut ratifioinnin kanssa.
Fideszin itsensä antama yksi selitys on, että parlamentti on ollut todella kiireinen, kiitos EU:n.
EU on vaatinut useita lakimuutoksia ja uudistuksia vastineeksi sille, ettei EU:sta tulevaa rahoitusta leikattaisi.
Useimmat HS:n haastattelemat pitävät kiireeseen vetoamista pötypuheena, koska Fideszillä on enemmistö parlamentista. Halutessaan se saa lakeja nopeasti läpi.
Tompos on kuullut hallitukselta myös selityksen, että ratifiointi on niin tärkeä asia, että siitä pitäisi järjestää julkinen kuuleminen ja kerätä kansalaisten mielipiteet.
Yleinen arvio Unkarissa on, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán käyttää ratifiointia pelimerkkinä, joka on hyödyllinen nimenomaan meneillään olevassa rahoitusväännössä EU:n kanssa.
”Kyse ei ole Suomesta ja Ruotsista, vaan Unkarista”, Márton Tompos sanoo.
Toisin kuin Turkki, Unkari ei ole missään vaiheessa kuitenkaan luetellut ehtoja ratifioinnilleen tai kytkenyt sitä ainakaan julkisesti EU-komission aikeisiin leikata koheesiorahoitusta.
Tompos arvioi, että Unkarilla voi olla hiljainen sopimus Turkin kanssa, ettei Turkkia jätetä yksin olemaan ainoa maa, joka ei ole ratifioinut Naton laajenemista Suomeen ja Ruotsiin.
Unkarilainen europarlamentaarikko Sándor Rónai arvioi HS:lle tiistaina Budapestissa, että Orbánin hallituksen päätavoitteena on kiristää Suomea ja Ruotsia.
”Hän haluaa tukijoita, jotta saisi EU-rahat. Hän on valinnut huonon tavan neuvotella, koska varmaan parempi olisi saada EU:ssa ystäviä kuin vain lisää vastustajia”, Rónai sanoo.
Myös Rónai edustaa Unkarin oppositiota. Hänen puolueensa on Demokraattinen koalitio, joka kuuluu EU-parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmään. Puolue kannattaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Rónain mukaan demokraattinen koalitio pyysi hallitusta jo aiemmin etenemään ratifioinnissa, mutta sai ”naurettavan” selityksen julkisen kuulemisen tarpeesta.
”Ei sellaisia kuulemisia ole järjestetty muistakaan asioista”, Rónai sanoo.
Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointi ei sinänsä ole Unkarissa vastatuulessa, vaan näyttää saavan parlamentista selvän enemmistön taakseen. Oppositio kannattaa sitä ehdottomasti eikä Fideszkään ole missään vaiheessa vastustanut uusia Nato-jäseniä.
Vastaan äänestänee Fideszistäkin oikealla oleva Mi Hazánk -puolue, jolla on kuusi jäsentä parlamentissa. Kyseinen puolue on avoimesti myös Unkarin EU- ja Nato-jäsenyyttä vastaan.
Tompos itse sanoo, että aikoo antaa Nato-ratifioinnille ”niin ison kyllä-äänen kuin olen ikinä tässä rakennuksessa antanut”.
