Presidentti Sauli Niinistö tapasi keskiviikkona Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren Ruotsissa.
Niinistö kehui keskusteluita hienoiksi. Keskustelujen aiheina olivat maiden keskinäisen yhteistyön lisäksi ajankohtaiset turvallisuuskysymykset ja Ukrainan tukeminen.
Niinistön mukaan Suomi ja Ruotsi jatkavat kulkemista sotilasliitto Natoon ”käsi kädessä”, kuten maat ovat tähänkin asti edenneet.
”Kaikessa, mikä meillä on omissa käsissämme. Sitä täytyy alleviivata tässä”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Niinistö totesi, että valitettavasti Suomen ja Ruotsin ratifiointi Naton jäseniksi ei ole nyt Suomen omissa käsissä. Ratifiointeja ei ole vielä saatu Turkilta ja Unkarilta.
Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuuden jälkeen, meneekö Suomi Natoon ennen Ruotsia, jos siihen mahdollisuus tulee. ”Jos ratifioinnit saadaan, Suomesta tulee Naton jäsen, mutta emme mene minnekään”, Niinistö muotoili.
Hän mitä ilmeisimmin tarkoitti, että Suomi ei sellaisessa tilanteessa alkaisi enää jäsenyyden toteutumista mitenkään estelemään tai omaa prosessiaan hidastelemaan.
Niinistö vastasi kysymyksiin ruotsiksi.
Niinistö sanoi, että hän ”ei tiedä, mitä Turkki ajattelee juuri nyt”.
”On ehkä vain yksi mies maailmassa, joka tietää sen”, Niinistö sanoi.
Niinistö sanoi suomalaismedialle tilaisuuden jälkeen, ettei hänellä ole nyt ”mitään neuvotteluyhteyttä” Turkin kanssa.
”Meillä ei ole mitään neuvoteltavaa. Me täytämme kriteerit ja niin täyttää Ruotsikin. Se on sitten Turkin asia puhtaasti tällä hetkellä.”
Niinistöltä kysyttiin myös, milloin hän aikoo allekirjoittaa Suomen kansallisen Nato-lainsäädännön. Niinistön mukaan hän haluaa allekirjoittaa lain heti eduskunnan hyväksyttyä sen.
”Jos ilmenee käytännön syitä, voin odottaa, mutta en vaalien yli.”
Norjan Støre puolestaan totesi avauspuheenvuorossaan, kuinka Norja on tukenut Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia ”ensimmäisestä päivästä lähtien”. Hänestä pitäisi olla kaikille selvää, että Suomi ja Ruotsi täyttävät Nato-jäsenyyden kriteerit.
”On Naton jäsenmaiden vastuu ratifioida Suomi ja Ruotsi”, Støre sanoi.
Kaikki kolme mainitsivat puheenvuoroissaan Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyön helpottuvan entisestään siinä vaiheessa, kun kaikki Pohjoismaat ovat myös Naton jäseniä.
”Kun Ruotsista ja Suomesta tulee Naton jäseniä, on se ensimmäinen kertaa viiteensataan vuoteen, että meillä kolmella maalla on yhteinen puolustus. Se on historiallinen tapahtuma”, Ruotsin pääministeri Kristersson totesi.
Kolmen pohjoismaan tapaaminen järjestettiin Ruotsin pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa.
Presidentin kanslian mukaan tapaaminen oli jatkoa presidentti Niinistön vuonna 2019 Kultarannassa aloittamalle tiivistetylle yhteydenpidolle Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.
Tapaamiseen osallistuivat myös kaikkien kolmen maan ulko- ja puolustusministerit, Suomesta Pekka Haavisto (vihr) ja Mikko Savola (kesk).
Viime päivinä ja viikkoina on keskustelu Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen aikataulusta sekä mahdollisuudesta, että Suomesta tulisi puolustusliiton jäsen jo ennen Ruotsia. Näin kävisi siinä tapauksessa, että Turkki ratifioisi ainakin ensiksi vain Suomen jäsenyyden.
Viikonvaiheessa turkkilaiset ja ruotsalaiset lähteet kuitenkin kertoivat, että Turkki olisi valmis aloittamaan uudestaan keskeytyksissä olleet kolmikantaneuvottelut Ruotsin ja Suomen kanssa. Tämä herätti toiveita Suomen ja Ruotsin samanaikaisesta liittymisestä.
Unkarilaisten lähteiden mukaan Unkarin parlamentti olisi aloittamassa jäsenyyksien ratifiointikäsittelyn ensi viikolla. Asiasta voitaisiin äänestää aikaisintaan sitä seuraavalla viikolla, raportoi muun muassa Ruotsin SVT.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut työskentelevänsä sen puolesta, että Suomi ja Ruotsi olisivat jäseniä Naton heinäkuussa Vilnassa pidettävään huippukokoukseen mennessä. Presidentti Niinistön mukaan jäsenyyden viivästyminen yli huippukokouksen asettaisi koko liittymisprosessin Naton kannalta kyseenalaiseksi.
