Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) jakaa helsinkiläisten rehtoreiden näkemyksen siitä, että Uudenmaan korkeakouluihin tarvittaisiin lisää aloituspaikkoja.
”On aivan selvää, että jos ja kun haluamme päästä tavoitteeseemme, tarvitaan lisää opiskelupaikkoja. Sekä Uudellemaalle että muualle Suomeen”, Honkonen sanoo.
Tavoitteella hän viittaa pyrkimykseen saada vuoteen 2030 mennessä 25–34-vuotiaiden ikäluokan korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom vaati viime viikonloppuna HS:n haastattelussa uusia aloituspaikkoja Uudenmaan alueelle. Yhtenä syynä tälle hän mainitsi aivovuodon: kun opiskelupaikkoja on liian vähän suhteessa nuoriin, muuttaa moni pysyvästi ulkomaille.
Lue lisää: Uusimaa kärsii aivovuodosta, sanoo Helsingin yliopiston rehtori
Tällaista Honkonen ei kuitenkaan tunnista.
”Jos meiltä massiivisesti lähtisi ulkomaille ja jäisi sinne nuoria, tietenkin meidän pitäisi olla huolissamme. Olemme pieni kansa ja meillä on pienenevät ikäluokat. Mutta isossa mittakaavassa en tällaista tunnista”, Honkonen sanoo.
”En haluaisi kansainvälisyyttä mitenkään demonisoida. Se on vain hyvä ja toivottava asia, että meiltä käydään ulkomaillakin opiskelemassa. Osa tietysti jää, mutta me saamme myös ulkomailta Suomeen jääviä tutkinto-opiskelijoita.”
Tällä hallituskaudella lisätyistä uusista korkeakoulujen aloituspaikoista Uudellemaalle on mennyt noin 30 prosenttia. Honkonen ei ota kantaa siihen, onko tämä jakauma ollut hyvä vai ei.
”Se riippuu siitä, mitä korkeakoulut hakevat ja miten katsovat voivansa lisätä aloituspaikkoja.”
”Jos puhutaan vaikka Lindblomin johtamasta Helsingin yliopistosta, se on saanut oikeastaan kaikki ne paikat, mitä se haki edellisessä aloituspaikkahaussa vuosi sitten. Täytyy myös muistaa, mitkä edellytykset eri korkeakouluilla on nopeasti skaalata opiskelijamäärää ylöspäin”, Honkonen sanoo.
Siitä Honkonen ei kuitenkaan sano olevansa huolissaan, että helsinkiläisnuoret lähtevät muualle Suomeen opiskelemaan.
”Ainahan nuoret ihmiset ovat joutuneet opintojen perässä muuttamaan. Se tekee nuorelle ihmiselle ihan hyvää vain kasvaa ja siirtyä kotiseudulta pois vaikka vähäksikin aikaa jonnekin.”
Pieni lisäys korkeakoulupaikkojen määriin on tulossa vielä tällä hallituskaudella, kun aikaisemmin varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen korvamerkityt lisämäärärahat tulevat korkeakoulujen haettaviksi.
Noin 6,3 miljoonan euron lisämäärärahalla tullaan saamaan noin 300–360 uutta aloituspaikkaa varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiseen. Näistä vähintään 250 ollaan valmiita Honkosen mukaan antamaan Helsingin yliopistolle.
Syynä tälle on Helsingin varhaiskasvatuksen huutava työntekijäpula.
Seuraavat muutokset korkeakoulutukseen jäävät kuitenkin tulevan korkeakouluista vastaavan ministerin pöydällä. Sieltä löytyy todennäköisesti muun muassa korkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen, jota opetus- ja kulttuuriministeriössä on esiselvitetty.
Honkosen mukaan yksi asia, mitä rahoitusmallia uudistaessa pitäisi erityisesti tavoitella, on täyttä tutkintoa kevyempien opintokokonaisuuksien parempi tukeminen.
”Suomessa tehdään muuta Eurooppa useammin tutkintoja tutkintojen päälle. Osin koska rahoitusmalli kannustaa siihen. Pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet lisätä omaa osaamista ilman, että tarvitsee suorittaa kokonaista tutkintoa.”
