Tiistai-iltana HS:n verkkosivuilla julkaistiin uutinen, joka lakonisesta otsikostaan huolimatta kiinnosti suuresti lukijoita:
”Olkiluoto 3:n käynnistyminen myöhästyy taas”, otsikko totesi.
Tekstissä kerrottiin, että suuren ja kovasti odotetun ydinreaktorin valmistumisesta on kerrottu huonoja uutisia aiemminkin tänä talvena.
”Muutaman viime viikon kuluessa Olkiluodosta on kerrottu jo kuusi kertaa uusista viivytyksistä. Viimeksi laitoksen säännöllisen sähköntuotannon alkua lykättiin viime torstaina, jolloin kerrottiin, että se alkaisi 4. huhtikuuta”, uutinen kertoi.
Lue lisää: Olkiluoto 3:n käynnistyminen myöhästyy taas
Moni uutistoimittaja saattoi jo otsikon lukiessaan tuntea uutisen asettuvan osaksi pidempää journalismin jatkumoa – ellei jopa traditiota.
Milloin Olkiluoto lykkääntyy -uutisten perinne alkoi? Tätä on syytä tarkastella, jotta nykyuutiset asettuvat mittakaavaan.
Kun HS:n arkistoon tekee haut ”Olkiluoto lykkääntyy” ja ”Olkiluoto myöhästyy”, ensimmäiset osumat tulevat vuodelta 2006.
Niistä varhaisimmat täyttävät pian 17 vuotta.
Olkiluoto 3:n rakentaminen aloitettiin vuonna 2005. Sen oli alun perin määrä olla valmis vuonna 2009.
Uutisetusivulla oltiin huolissaan Suomen sähköntuotannon riittävyydestä.
Ensimmäinen Helsingin Sanomien printtilehden pääuutiseksi yltänyt Olkiluoto 3:n myöhästymisestä kertova uutinen julkaistiin 12. heinäkuuta 2006.
Lehden uutisetusivulla otsikko oli sellainen, että sen voisi yhtä hyvin julkaista helmikuussa 2023:
”Olkiluodon lykkääntyminen vaikeuttaa sähköntuotantoa”, pääotsikko totesi.
Sisäsivun otsikko puolestaan on sellainen, että sen sopivuus nykyhetkeen jää vielä nähtäväksi.
”Olkiluodon kolmosyksikön valmistuminen viivästyy vuodella”, otsikko lupaa.
Jutussa selitetään, että ”uuden arvion mukaan yksikkö voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön viimeistään kesäkuussa 2010”.
Jutussa luetellaan syitä, joista myöhästyminen tuolloin johtui.
Maininnan saavat piirustusten myöhästyminen, suunnitelmien myöhästyminen, huonolaatuinen pohjavalun betoni, huonolaatuiset komponentit, teräsosien ja akseleiden ongelmat ja hitsausmenetelmien ongelmat.
Lisäksi todetaan, että alihankkijoiden osaamisessa on ollut toivomisen varaa.
TVO:n projektinjohtaja Martin Landtman kertoi artikkelissa, että aikataulusta on tingitty tarvittavan laatutason varmistamiseksi.
”Tällaisia uuden sukupolven ydinvoimalaitoksia ei ole tehty aikaisemmin tai yleensäkään ydinvoimaa pitkään aikaan länsimaissa.”
Heinäkuun 2006 artikkelissa jututettiin myös käytännön työn tekijöitä. Rakennustelineitä rakentavan yrityksen projektipäällikkö Panu Makkonen kommentoi tietoja siitä, että aliurakoitsijat olisivat valittaneet työmaan kirjavista käytännöistä ja urakkaehdoista.
”On niissä ollut pieniä vastoinkäymisiä, mutta en voi kommentoida tarkemmin. Pääsääntöisesti menee hienosti”, hän sanoi.
Vähemmän optimistisen lausunnon antoi hitsaussaumojen pitävyyttä testaavan Polartestin työntekijä Jesse Järvinen.
”Jos löytyy huonoja saumoja, tehdään laajempia tarkastuksia ja äkkiä katsotaankin ne kaikki. Nämä ovat juuri sellaisia pieniä juttuja, jotka hidastavat työtä.”
Tältä näytti HS:n ensimmäinen suuri artikkelikokonaisuus Olkiluoto 3:n myöhästymisestä. Artikkeli julkaistiin heinäkuussa 2006.