Esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi ei ehdi enää eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Asia kaatui perjantaina aamulla perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan enemmistö päätyi äänestyksen jälkeen näkemykseen, ettei se voinut tässä ajassa saada mietintöään loppuun. Asian käsittely siis päätettiin lopettaa.
”Asiaa valokunta piti hyvin tärkeänä, mutta näki, ettei tässä aikataulun puitteissa ole valmiutta antaa mietintöä”, sanoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Äänestys asiasta päättyi 9–7 sen hyväksi, että mietintöä ei voida antaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kansanedustajat olivat valiokunnassa tällä kannalla.
Sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja Rkp:n kansanedustajat olisivat halunneet edistää uudistusta eli antaa siitä mietinnön.
Ojala-Niemelän mukaan valiokunta pitää valitettavana, että esityksen käsittelylle ”eduskunnassa on valtioneuvoston toimesta varattu sen merkittävyyteen nähden niukasti aikaa”.
Perustuslakivaliokunnan käsittelyyn saamelaiskäräjälaki saatiin marraskuun lopussa.
”Asian käsittelyä hankaloitti paitsi se, että se annettiin näin vaalikauden lopussa, myös se, että asia annettiin riitaisena”, Ojala-Niemelä totesi käsittelyn päättymistä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Hallitus antoi esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamisesta marraskuussa poikkeuksellisesti erimielisenä. Kolme keskustan ministeriä äänesti tuolloin lakia vastaan.
Perustuslakivaliokunnalle oli annettu mietinnön takarajaksi perjantai kello 13. Mietinnön olisi pitänyt valmistua siihen mennessä, jotta laki olisi saatu käsitellyksi ennen ensi viikon perjantaina alkavaa vaalitaukoa.
Alkuperäinen takaraja mietinnölle oli jo maanantaina, joten sen käsittelyyn oli jo kertaalleen saatu lisäaikaa.
Nykyisen eduskunnan hyväksymättä jääneet hankkeet raukeavat vaalitauon vuoksi. Saamelaiskäräjälakia ei siis uudisteta tällä vaalikaudella.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin sanoo pitävänsä tärkeänä, että uusi hallitus antaa välittömästi ensi vaalikauden alussa asiasta uuden esityksen.
Ojala-Niemelän mukaan perustuslakivaliokunta oli yksimielinen siitä, että saamelaiskäräjälaki tulisi käsitellä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Hänen mukaansa tällä vaalikaudella tehty pohjatyö voisi mahdollistaa asian käsittelyn suhteellisen nopeassa aikataulussa.
”Ei tämä prosessi kuitenkaan hukkaan ole mennyt. Asiasta on nyt tuoreet lausunnot valtiosääntöoppineilta ja muilta asiantuntijoilta, jotka ovat hyvä pohja rakentaa tätä eteenpäin”, hän kommentoi.
Ojala-Niemelän mukaan valtiosääntöoikeudellinen puoli saamelaiskäräjälaissa ei ollut epäselvä. Perustuslaillisia esteitä laille ei nähty.
”Poliittinen puoli oli vaikeampi”, Ojala-Niemelä totesi.
Sopu olisi tämän päivän aikana pitänyt löytää erityisesti saamelaismääritelmää, maankäyttöoikeutta ja käräjien vaaliluettelon laatimista koskevista pykälistä.
Hallitus antoi esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamisesta marraskuussa poikkeuksellisesti erimielisenä. Kolme keskustan ministeriä äänesti lakia vastaan.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.
Hallituksen ehdotuksessa lähdetään siitä, että vaalikelpoisuus saamelaiskäräjillä määritettäisiin kielen perusteella. Nykyisessä laissa se koskee ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä.
Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin. Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.
Nykyisin saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa. Nykyisessä laissa saamelainen on se, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelainen on myös sellaisen ihmisen jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Saamelainen voi olla myös silloin, kun ainakin yksi vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Oikeusministeriö on aiemmin sanonut, että on vaikea arvioida, lisäisikö vai vähentäisikö uusi laki kokonaisuudessaan vaalikelpoisten määrää. Kielikriteerin laajentaminen lisäisi määrää, kun taas lappalaiskriteerin poistaminen vähentäisi sitä.
Saamelaiskäräjälain muutos on aiheuttanut ristiriitoja myös saamelaisten keskuudessa. Saamelaiskäräjät kuitenkin osaltaan hyväksyi esityksen marraskuussa äänin 15–3.
Saamelaisten keskuudessa kiistoja on muun muassa siitä, että osa saamelaisista katsoo, että nykyinen laki sallii sellaisten ihmisten osallistumisen saamelaisia koskevaan päätöksentekoon, jotka eivät todellisuudessa ole saamelaisia.
Uudistusta vastustavat puolestaan pelkäävät, että nykyisin päätöksentekoon osallistuvat saattavat menettää osallistumismahdollisuutensa.
