Saamelaiskäräjälain uudistuksen kaatuminen jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä.
Perustuslakivaliokunta päätti perjantaina äänestyksen jälkeen jättää tekemättä lakiesityksestä mietintöä tällä vaalikaudella.
Tämä tarkoittaa, ettei useiden hallitusten kaavailema lakiuudistus taaskaan etene. Valiokunnan enemmistön mielestä valiokunnalla ei ollut riittävästi aikaa valmistella mietintöä.
Lue lisää: Saamelaiskäräjälaki kaatui perustuslakivaliokuntaan
Lakiuudistusta kannattava saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen.
”Olen erittäin pettynyt, ettei lakiesitys saanut perustuslakivaliokunnassa sen mukaista arvostusta, että mietintö olisi valmisteltu loppuun.”
Hän sanoo, että saamelaiskäräjät on pitkään ollut mukana lain valmistelussa ja vielä loppusuorallakin tehnyt myönnytyksiä kriittisesti lakiin suhtautuvien vaatimuksiin.
Saamelaiskäräjät äänesti laista marraskuussa. Kahdenkymmenenyhden jäsenen käräjien paikalla olleista jäsenistä 15 kannatti ja kolme ei kannattanut esitystä. Yksi äänesti tyhjää.
”Nyt saamelaisten ihmisoikeudet laitetaan eduskunnassa käytävien poliittisten pelien nappulaksi, mitä se ei missään nimessä ansaitse.”
Tuomas Aslak Juuso ei ota kantaa, mitkä ovat puolueiden perimmäiset motiivit vastustaa lakia. ”Puolueet saavat sen itse kertoa, jos uskaltavat.”
Yhdeksi syyksi on arveltu sitä, ettei saamelaismääritelmää haluta muuttaa, sillä se saattaisi vaikuttaa maiden käyttöön ja nykyisten maanomistajien oikeuksiin.
Juuso ei usko, että kyse oli oikeasti ajanpuutteesta, kuten kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset väittävät. Hän sanoo, että valiokunta on kuullut hyvin laajasti asiantuntijoita.
”Eduskuntaan lakiesitys tuotiin jo loppusyksynä, mutta valiokunta päätti käsitellä sen vasta vaalikauden lopussa. Ihan turha syyttää aikaa.”
Saamelaisten näkemyserojen taustalla on erityisesti pitkään jatkunut tilanne, jossa osa saamelaiskäräjien jäsenistä kokee jäävänsä alakynteen päätöksenteossa.
Lue lisää: Saamelaiskäräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat lakiuudistuksesta
Esitettyä lakiesitystä vastustanut saamelaiskäräjien jäsen Inka Kangasniemi pitää hyvänä, että lakihanke kaatui.
”Tämä oli ainoa oikea ratkaisu saamelaisyhteisön demokratian ja hyvinvoinnin kannalta. Me tarvitsemme lain, joka edistää demokratian kehittymistä saamelaiskäräjillä aivan kuten pohjoismaisissa naapurimaissa tehdään. Suhteellinen vaalitapa pitää sisällyttää saamelaiskäräjälakiuudistukseen”, Kangasniemi sanoo.
Lakiesityksessä esimerkiksi muutoksenhakuprosessia olisi uudistettu niin, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätökseen vaalioikeudesta olisi saanut hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta muutoksenhakulautakunnalta.
Tällä hetkellä vaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi laittaa oikaisuvaatimuksen saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi. Sen jälkeen voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kangasniemen mielestä vaalilautakuntaa ei pitäisi nykyisessä muodossaan olla olemassa, vaan mallia saamelaiskäräjien vaaliluettelon hakeutumisprosessiin pitäisi hakea vertailumaista Ruotsista ja Norjasta.
Hän ajattelee, ettei nyt ehdotettu muutoksenhakulautakunta ole riippumaton, sillä jo nyt on tiedossa, keitä sinne valittaisiin. Hän näkee, että se lisäisi eriarvoisuutta saamelaisyhteisön sisällä.
Lue lisää: Hallitus antoi esityksen saamelaiskäräjälaista – Kolme keskustan ministeriä äänesti vastaan
Millaisen ratkaisun saamelaisten enemmistö voisi hyväksyä?
”Saamelaisyhteisön kantaa emme varmaankaan edes tiedä, sillä äänestysprosentti on niin pieni. Saamelaiskäräjillä toimiminen on haasteellista. Osa jäsenistä ei käy kokouksissa tai lähtee kesken kokouksien pois kovan paineen vuoksi”, Kangasniemi sanoo.
Hän sanoo, että valitusoikeus olisi kaventunut saamelaisia itseään koskevissa asioissa.
”Yleinen keskusteluilmapiiri ja median uutisointi ja suhtautuminen saamelaisasioihin on yksipuolista, ja Suomen saamelaisyhteisössä rajoitetaan mielipiteen ilmaisun vapautta.”
Suomen valtioon kohdistuu paine saada saamelaislaki uusittua, koska YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäkomitea ovat todenneet, että nykyjärjestelmä on johtanut saamelaisten ihmisoikeusloukkauksiin.
Uskotko, että seuraava hallitus ottaa lain taas käsittelyyn?
”Sitähän me emme tiedä, mitä seuraava hallitus tekee. Kansainvälisiin foorumeihin on mennyt yksipuolista tietoa, ja se on Suomen valtion tiedossa. Kansainvälisistä foorumeista tulleita kannanottoja on tulkittu väärin. Se, miten niistä kerrotaan, ei pidä paikkaansa. Kannanottojen sisältöä on muunneltu julkisuudessa”, Kangasniemi väittää.
Juusolla on eri näkemys.
”Kyse on siitä, mitä Suomen valtio haluaa. Haluaako Suomi liittyä niiden valtioiden joukkoon, joissa ihmisoikeuksia rikotaan? Toivon, että seuraava pääministeri ja hallitus kunnioittavat saamelaista ihmisoikeuksia. Kokoomuksella olisi ollut hyvä mahdollisuus ratkaista tämä jo nyt. Kuka seuraavassa hallituksessa onkin, saa tämän asia eteensä”, Juuso sanoo.
