KESKUSTAN Annika Saarikkoa lukuun ottamatta kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat vierittäneet ulostuloissaan saamelaiskäräjälain kaatumisen perustuslakivaliokunnan syyksi.
Erityisesti syyllisen penkille ovat joutuneet kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajat valiokunnassa.
Oikeusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kysyi Twitterissä, miksi kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta estivät asian etenemisen.
Oppositiopuolueiden ja keskustan syyttäminen lain kaatumisesta ei ole väärin: perustuslakivaliokunta äänesti kokouksessaan siitä, saako se perjantaina kello yhteen mennessä iltapäivällä aikaiseksi saamelaiskäräjälakia koskevan mietinnön.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajat äänestivät äänin 9–7 sen puolesta, ettei mietintöä ehditä saamaan aikaan.
Mikäli kaikilla eduskuntapuolueilla olisi ollut yhteisymmärrys siitä, millainen saamelaiskäräjälaki Suomeen tarvitaan, ja millaisia vaikutuksia hallituksen esityksellä olisi ollut, olisi asia ehkä voitu saada perustuslakivaliokunnassa perjantaina maaliin.
TÄYSIN totuudenmukaista kuvaa saamelaiskäräjälain kaatumisesta hallituspuolueiden syytökset eivät silti anna.
Tosiasiassa keskeinen syy taustalla on se, että laki tuotiin yksinkertaisesti liian myöhään ja kaiken lisäksi riitaisena eduskuntaan. Aikaa yhteysymmärryksen löytämiseen perustuslakivaliokunnassa ei yksinkertaisesti ollut.
Hallitukset pyrkivät lähtökohtaisesti aina tuomaan esityksensä eduskuntaan yksimielisinä niiden läpimenon varmistamiseksi. Erimielisyydet pyritään siis ratkomaan etukäteen jo hallituksen sisällä. Tällä kertaa tähän ei pystytty: kolme keskustalaista ministeriä äänesti hallituksen esitystä vastaan.
Yhteisymmärryksen hakeminen keskustan kanssa, vaikka sitä ei lopulta edes saatu, vei niin pitkään, että hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista pystyttiin antamaan eduskunnalle vasta marraskuun lopussa, viime hetkillä ennen kuin hallituksen aikaikkuna antaa esityksiä meni kiinni.
Tähän pääministeri Sanna Marinkin (sd) vetosi huomauttaessaan Twitterissä, että hallitus antoi lain eduskuntaan määräaikaan mennessä.
EDUSKUNNAN puhemiesneuvoston asettama takaraja ei ole kuitenkaan lupaus siitä, että kaikki siihen mennessä annetut esitykset ehdittäisiin käsitellä.
Eduskunta jää ensi perjantaina vaalitauolle. Kaikki tällöin vielä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Eduskunta olisi tarvinnut vähintään viikon, jotta se olisi saanut lain käsiteltyä täysistunnossa.
Perjantain kokous ei ollut edes alkuperäinen takaraja perustuslakivaliokunnan mietinnölle. Alun perin mietintö olisi pitänyt saada valmiiksi jo tämän viikon maanantaina, mutta valiokunta sai lisäaikaa.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo päinvastoin tätä väitti ajan loppumisen olleen tekosyy.
”Ajan loppuminen oli tekosyy, sitä olisi ollut vielä viikkoja”, Ohisalo totesi tiedotteessaan.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) piti perjantain kokouksen jälkeen Demokraatille antamassaan haastattelussa muun muassa ympäristöministeri Ohisalon väitteitä virheellisinä.
”Väitteet siitä, että aikataulu ei ollut todellinen syy, ovat kyllä vääriä. Oma työni ja perustuslakivaliokunnan työ kestää kriittisen tarkastelun”, Ojala-Niemelä totesi.
Perustuslakivaliokunta on ollut alkuvuodesta poikkeuksellisen työllistetty muun muassa Nato-lainsäädännön, tekijänoikeuslain, vammaispalvelulain ja eläinten hyvinvointilain kanssa.
”Valtioneuvosto toi tämän liian myöhään”, Ojala-Niemelä tiivisti lain kaatumisen ytimen.
Aikataulun tiukkuus oli tosiasiassa selvillä jo marraskuussa, kun hallituksen esitys aiheesta jätettiin. Ojala-Niemelä kommentoi jo tuolloin STT:lle, ettei perustuslakivaliokunta todennäköisesti ehdi käsitellä saamelaiskäräjälakia.
NÄIN lopulta myös kävi. Tiukkaa aikataulua eivät kiistäneet edes perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden edustajat.
Sen jälkeen, kun mietinnön tekemisestä oli valiokunnassa äänestetty, perustuslakivaliokunta päätyi yksimielisesti siihen, ettei edellytyksiä mietinnön antamiseen aikarajan sisällä ole.
”Valiokunta joutuu toteamaan esityksen asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa edellyttävän edelleen valtiopäivillä vielä käytettävissä olevaa aikaa olennaisesti pidempää ajanjaksoa. Valiokunnalla ei siten ole aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä”, perustuslakivaliokunta toteaa yksimielisessä kannanotossaan.
Kannanottoon ei tullut minkään puolueen edustajilta eriävää mielipidettä.
