Suomeen on tulossa jälleen eläkeuudistus, kertovat useat lähteet Helsingin Sanomille.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet alustavaan sopuun kirjauksesta, jota ne ehdottavat seuraavaan hallitusohjelmaan. Järjestöjen on määrä esitellä kirjausta eduskuntapuolueille lähiaikoina.
Alustavan kirjausehdotuksen mukaan työntekijä- ja työnantajajärjestöt sitoutuvat esittämään seuraavalle hallitukselle tarvittavat toimet, joilla turvataan eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys, eläkkeiden riittävä taso ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Vastaavilla hallitusohjelmakirjauksilla on pohjustettu aiempiakin eläkeuudistuksia. Eduskuntapuolueet tyypillisesti hyväksyvät työmarkkinajärjestöjen ehdotukset eläkelainsäädännön muutoksiksi sellaisinaan.
Ensi vaalikaudella valmisteltavan eläkeuudistuksen sisältö on vielä auki.
Uudistustarpeen taustalla on muun muassa alhainen syntyvyys, joka voi luoda painetta nostaa eläkemaksuja vuosikymmenten päästä. Eläkepolitiikassa korjausliikkeet pyritään tyypillisesti tekemään hyvissä ajoin etukäteen.
Edellisessä, vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa muun muassa alettiin asteittain nostaa suomalaisten eläkeikää.
Tällä kertaa eläkeiän suunniteltua nopeampi nostaminen tuskin on edes pöydällä. Mahdolliset uudistukset liittyvät eläkevarojen sijoittamiseen sekä eläke-etuuksiin ja eläkemaksujen suuruuteen.
”Eläkeiän suunniteltua nopeampi nostaminen tuskin on pöydällä.
Työnantajapuoli eli ennen kaikkea Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi mahdollistaa eläkevarojen sijoittamisen nykyistä riskipitoisemmin, jolloin myös tuotto voisi olla pitkällä aikavälillä suurempi.
Lisäksi työnantajajärjestö olisi valmis puuttumaan eläke-etuuksiin. Vaihtoehtoja saattaisivat olla esimerkiksi eläkkeiden vuotuisia indeksikorotuksia tarvittaessa hillitsevä jarru, opiskelusta kertyvästä eläkkeestä luopuminen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen heikentäminen tai lakkauttaminen.
Työnantajapuolta edustaa myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Työntekijäpuoli eli kattojärjestöt SAK, STTK ja Akava suhtautuvat lähtökohtaisesti kielteisesti eläke-etuuksiin puuttumiseen. Sijoitustoiminnan uudistaminen ja eläkemaksujen maltillinen korottaminen olisi ainakin osalle palkansaajapuolesta mieluisampi sisältö eläkeuudistukselle.
Työnantajapuolen mielestä taas eläkemaksuja ei enää tule nostaa.
Erimielisyyttä osapuolten välillä on myös neuvottelujen aikataulusta. Työnantajapuoli haluaisi aloittaa neuvottelut eläkeuudistuksesta heti hallituskauden alussa, kun taas työntekijäpuolelta SAK ja STTK odottaisivat mieluummin hallituskauden loppupuolelle.
Eläkejärjestelmän uudistustarpeen suuruuteen vaikuttavat Eläketurvakeskuksen arviot järjestelmän rahoituksen riittävyydestä.
Lue lisää: Suomen eläkejärjestelmä oli ajautumassa ongelmiin, mutta tuore laskelma paljastaa käänteen
Eläketurvakeskuksen viime vuonna julkistamissa pitkän aikavälin laskelmissa eläkejärjestelmän rahoitus näytti yllättäen olevan varsin vakaalla pohjalla. Suurena syynä siihen olivat edellisten vuosien poikkeuksellisen hyvät sijoitustuotot. Viime vuonna suunta kääntyi ja eläkerahastot pienenivät.
Jos huono kehitys jatkuu, Eläketurvakeskuksen seuraavat laskelmat voivat näyttää selvästi edellisiä synkemmiltä. Tällöin työmarkkinaosapuolten ja poliitikkojen paine tehdä laaja remontti eläkejärjestelmään kasvaisi.